Ystäviä vai enemmän?

Olen tutustunut mieheen, jota olen tapaillut säännöllisen epäsäännöllisesti kohta vuoden ajan. Asumme monen sadan kilometrin päässä toisistamme, jonka vuoksi tapaamme siis erittäin harvoin. Hän käy asuinkaupungissani muiden syiden vuoksi n. 3-4 kk välein. Aina kun tapaamme meillä on hauskaa ja mukavaa yhdessä, ja yhteisiä jutunaiheita riittää. Mies ei ole kuitenkaan näyttänyt merkkejä suhteen siirtämisestä ystävyyttä vakavammaksi, vaikka minulla välillä herääkin toiveita siihen suuntaan. Ymmärrän itsekin hankalan tilanteen, mutta jatkuva odottelu ja epävarmuus tympii. Välillä mies vaikuttaa kiireiseltä ja etäiseltä ollessaan kaupungissa, mutta kuitenkin lopulta ehdottaa itsekin tapaamisia ja viihtyy kanssani tuntikausia. Uskaltaisin sanoa, että olemme vähintäänkin erittäin hyvät ystävät, jonka vuoksi en uskalla riskeerata tätä kysymyksillä siitä kehittyykö suhteemme mihinkään vai ei. Itse kuitenkin huomaan välillä elätteleväni toiveita yhteisestä jatkosta...



Tässä vain pohdintojani. Jos jollain on jotain järkevää kommentoitavaa tai vinkkiä antaa tilanteeseen, niin otan sellaiset vastaan.