Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Missä vaiheessa ikä alkaa painaa, jos haluaa toisen lapsen?

Vierailija
13.08.2012 |

Olen 36-vuotias... Esikoinen tuli kertalaakista ja on nyt 2,5-vuotias, alkanut juuri nukkua vähän paremmin, parisuhde alkanut pikku hiljaa elpyä ja ollaan onnellisia näin. Uutta vauvaa en vielä millään jaksaisi, mutta haluaisin kyllä.



Vaihtoehtona on siis se, ettei toista koskaan tulekaan tai se, että koko perhe on uupumuksesta sekaisin ja kireänä (kokemusta on allergisen ja vähäunisen esikoisen kanssa).



Vieläkö uskaltaisitte odottaa vai antaisitteko sisarukselle mahdollisuuden?

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
13.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei kannata kamalan kauan odottaa, sillä ei sitä tiedä tuletko yhtä helposti raskaaksi nyt. Ehkä vuoden voisi enintään vielä odottaa?



Ei se toinen lapsi todennäköisesti ole yhtä paha allergikko kuin esikoinen. Mut kaikki on mahdollista, ei sitä etukäteen tiedä kuinka vaikea lapsi sieltä tulee.



Ehkä teidän pitäisi etsiä tukiverkkoa ennen kuin yritätte toista lasta. Saisitte esikoisen sitten ainakin hoitoon välillä ettei tarvitsisi hoitaa molempia kotona koko ajan.

Vierailija
2/9 |
13.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

joku ei jaksa enää kolmevitosena, toinen jaksaa nelivitosenakin. Ei siinä auta kuin itse kunkin omaa jaksamistaan kuunnella, ei toisen kokemus kerro mitään siitä miten sinä jaksaisit.



Minä sain toisen 42-vuotiaana, mutta toisaalta se ensimmäinen jonka sain kahta vuotta aiemmin ei tuntunut minusta mitenkään rasittavalta sekään. Jos olisi ollut tunnelmat "perhe uupumuksesta sekaisin ja kireänä" niin olisi varmaan jäänyt toinen hankkimatta. Mutta kun oli helppo ja leppoisa vauva-aika niin tulipa toinenkin hankittua vielä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
13.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

On yks koululainen, pari vuotias ja nyt vauva. Oon 37v ja ihan finaalissa. Esikoisen kans jaksoi kaiken ihan eri tavalla.

Että tavallaan en suosittele, mut toisaalta JOS teette ollenkaan toista, niin sit NYT. Kertarysäyksellä sit kaaos ja.väsymys (meillä myös huonouniset ja allergiset lapset). Ja voi vaan toivoa että henkinen kantti, terveys ja parisuhde kestää! Mä kauhunsekaisin tuntein seuraan miten tää menee. En tod oo mikään sankariäiti!

Vierailija
4/9 |
13.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

esikoinen on meille todellinen siltäterä ja ollaan siitä tosi onnellisia, mutta väsymys on mulla vaatinut veronsa, en vaan mitenkään jaksa niin vähäisillä unilla. Toisen lapsen kohdalla mietin esikoista myös, millaista hänen elämänsä on jos äiti on yhtäkkiä ihan piipussa eikä jaksa mitään. Mulla meni valvomisessa myös mielikuvitus valloilleen, eli tosi väsyneenä kuvittelin kaikenlaista kummaa...



Eli järjellä ei nyt toista lasta. Tukiverkkoja meillä ei kauheasti ole, ainoastaan oma äitini ja hänkin 300 kilometrin päässä. On tosin vieraillut ja auttanut paljon. Kuitenkin haluaisin lapselle sisaruksen joskus. Ehkä odottelen vielä ainakin puoli vuotta ja nukun univelkoja pois ja mietin sitten uudestaan.



Huolestutti vaan tuo artikkeli, jossa sanottiin, että 35-vuotiaana naisen hedelmällisyys laskee kuin lehmän häntä.

Vierailija
5/9 |
13.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Silmäterä-esikoisemme on nyt 2,5-vuotias, minä 36v ja samat on aatokset ja uupumus. Silti päätimme vielä yrittää toista ja jos nyt tulisin raskaaksi ja kaikki menisi hyvin, olisin vielä 36, kun vauva syntyy. En olisi jaksanut vaativan taaperon kanssa aiemmin, mutta nyt on kova kuume saada toinen. Toivon todella, että tästä kierrosta tärppää. En osaa sanoa, miten olisin jaksanut nuorempana, mutta sen tiedän että nyt ainakin väsyttää... Siltikin ajatus sisaruksesta voitti ja koen, ettei aikaa ole hukattavana.

esikoinen on meille todellinen siltäterä ja ollaan siitä tosi onnellisia, mutta väsymys on mulla vaatinut veronsa, en vaan mitenkään jaksa niin vähäisillä unilla. Toisen lapsen kohdalla mietin esikoista myös, millaista hänen elämänsä on jos äiti on yhtäkkiä ihan piipussa eikä jaksa mitään. Mulla meni valvomisessa myös mielikuvitus valloilleen, eli tosi väsyneenä kuvittelin kaikenlaista kummaa...

Eli järjellä ei nyt toista lasta. Tukiverkkoja meillä ei kauheasti ole, ainoastaan oma äitini ja hänkin 300 kilometrin päässä. On tosin vieraillut ja auttanut paljon. Kuitenkin haluaisin lapselle sisaruksen joskus. Ehkä odottelen vielä ainakin puoli vuotta ja nukun univelkoja pois ja mietin sitten uudestaan.

Huolestutti vaan tuo artikkeli, jossa sanottiin, että 35-vuotiaana naisen hedelmällisyys laskee kuin lehmän häntä.

Vierailija
6/9 |
13.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja ikää pian 37 vuotta. Raskasta on ajoittain, lähinnä silloin kun molemmat huutaa. Vauva haluaa syliin mutta on pakko saada taaperokin valmiiksi ulos/ruoka eteen/taaperon vaippa vaihdettua. Mutta noin suurimosan aikaa menee ihan kivasti. Siivous on jäänyt vähemmälle.



Esikoinen oli aivan hirveän huono nukkumaan vielä 1v4kk iässä. Heräsi tunnin välein ja oli siis tehnyt sitä jo 8kk putkeen... kuitenkin pistettiin seuraava alulle. Nykyään on paljon helpompaa kuin tuolloin :). Vauva herää kaksi kertaa ja taapero 0-2, yleensä 0 kertaa. Mä halusin "suorittaa" valvomiset yhteen syssyyn. Tunnelin pää jo näkyy.. paitsi jos tehdään komas :D

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
13.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun äippä on yli 30v

Vierailija
8/9 |
13.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta järkyttää nämä valitukset väsymyksestä. Lapsi unikouluun ja äidille unta kalloon, muuten menee parisuhde ja perhe!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
13.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tukiverkoksi päiväkoti. Isompi on kuitenkin jo pitkälti päälle 3v., kun mahdollinen kakkonen syntyisi. Raskausaikakin on pitkä, joten ei se kakkonen siihen nykyiseen tilanteeseen heti tupsahtaisi.



Et ap kertonut oletko kotona vai palannut työelämään? Mitä, jos tekisit töitä välillä ja vauvamaailman vastapainoksi saisit vähän aikuisten elämää. Kummasti se mieli sitten halajaa takaisin kotiin vauvan kanssa tai sitten ei.



Allergioiden suhteen olet nyt moninverroin viisaampi ja osaat kakkosen kanssa nopeammassa tahdissa ottaa oikeat ruokavaliot ym. hyväksi havaitut keinot käyttöön, jos tilanne on sama. Välttynette suuremmilta huudoilta, kun osaatte heti toimia oikein.