Lue keskustelun säännöt.
Pitkä suhde, kohta 15v yhdessä ja sekavat tunteet.
11.08.2012 |
Mä välitän miehestäni mutta en ole enää rakastanut. Olemme enemmän `kämppäkavereita`kuin naimisissa oleva pari.
Olen tässä miettinyt monta kertaa eroa, eikä se edes tunnu pahalta ajatukselta.
Onko tämä ns normaalia että tunteet viilenee ajan myötä vai ero edessä?
Kommentit (10)
arki sujuu eikä mitään konkreettista ongelmaa (alkoholia, väkivaltaa tms). En halua ollenkaan enää esim seksiä (annan noin joka kuudes viikko) ja olen pahoillani tästä mutten syty enää ollenkaan. Surullista. Näin mennään, meidän yhteinen lapsi 8v enkä voi hänelle tehdä se mitä ero aiheuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakastumisen tunne muuttuu rakastamiseksi, joka on ihan eri asia. Luuletteko te että siinä 80-vuotiaat aviopuolisot ovat enää kovinkaan kiihkeästi rakastuneita? Ihminen muuttuu vanhetessaan, niin muuttuvat myös ihmissuhteet, joilla on erilaisia vaiheita. Aika monelta surulliselta erolta vältyttäisiin, jos ihmiset tämän tiedostaisivat.
Jos on, haluatko heidän maailmansa pistää mullin mallin tuon yllämainitun syyn vuoksi?
Jos on, haluatko heidän maailmansa pistää mullin mallin tuon yllämainitun syyn vuoksi?
Itsellä todella ristiriitainen fiilis. Haluaisin aloittaa ns oman elämän, uudessa paikassa yms.
Mutta itse kun olen kasvanut avioeroperheessä, sitä en halua omalle lapselle.
Kuka muu voisi tietää, kuin minä itse, mitä tehdä.
meillä kans 15 vuotta yhteiseloa. en kaipaa mieheltäni halailua enkä sohvalla kainalossa oleilua.
mulle riittää että arki sujuu hyvin. niinku sujuukin.
mies haluaisi enemmän mutta en vain kykene sellaiseen. kai ne on mullakin tunteet muuttuneet aikojen saatossa.
seksiä meillä tosin on pari kertaa viikossa ja se on ihan mukavaakin.
voin kyllä sanoa rakastavani miestäni kuten muitakin perheen jäseniä mutta en voi sanoa olevani rakastunut, jos ymmärrät mitä tarkoitan.mulle on käynyt parin vuoden aikana muutamia kertoja niin että olen ihastunut toiseen mieheen.. sekin taitaa jo kertoa aika paljon minun tunteistani..
mutta tosiaan kaikki muu on niin hyvin etten voi ajatella eroa, siinä kärsii niin moni muu ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen ollut voimakkasti ihastunut toisiin ihmisiin. Kaipaan suutelua ja läheisyyttä ja keskusteluja. Seksiä meillä on ja arki sujuu just ja just. Riidellään kotitöistä... mikäs sen ihanampaa.
En haluaisi miestäni jättää mutta haluan seksiä jonkun muunkin kuin mieheni kanssa. Meillä yksi lapsi enkä halua hänen perhettä rikkoa. Mies aivan eri pisteessä kuin mä.
rakastavaisista kämppäkavereiksi. Onneksi otin ja erosin ja löysin sielun jota rakastan vieläkin, 15 vuoden jälkeen syvästi. Uskon että 80veenä olemme vielä syvästi ja puhtaasti toisiimme rakastuneita.
En näe mitään syytä miksi emme olisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakastumisen tunne muuttuu rakastamiseksi, joka on ihan eri asia. Luuletteko te että siinä 80-vuotiaat aviopuolisot ovat enää kovinkaan kiihkeästi rakastuneita? Ihminen muuttuu vanhetessaan, niin muuttuvat myös ihmissuhteet, joilla on erilaisia vaiheita. Aika monelta surulliselta erolta vältyttäisiin, jos ihmiset tämän tiedostaisivat.
avioliitto on tahdon asia.
meillä kans 15 vuotta yhteiseloa. en kaipaa mieheltäni halailua enkä sohvalla kainalossa oleilua.
mulle riittää että arki sujuu hyvin. niinku sujuukin.
mies haluaisi enemmän mutta en vain kykene sellaiseen. kai ne on mullakin tunteet muuttuneet aikojen saatossa.
seksiä meillä tosin on pari kertaa viikossa ja se on ihan mukavaakin.
voin kyllä sanoa rakastavani miestäni kuten muitakin perheen jäseniä mutta en voi sanoa olevani rakastunut, jos ymmärrät mitä tarkoitan.
mulle on käynyt parin vuoden aikana muutamia kertoja niin että olen ihastunut toiseen mieheen.. sekin taitaa jo kertoa aika paljon minun tunteistani..
mutta tosiaan kaikki muu on niin hyvin etten voi ajatella eroa, siinä kärsii niin moni muu ihminen.