Uusavuttomat nykyajan suuri ongelma.

Ihanaa, että jonkun elämä on niin turvattua, että joku pottumuusin teko on hänen mielestään meidän yhteiskuntamme suurin ongelma.

Uusavuttomat ovat nykyajan vitsaus. Ei osata keittää kaurapuuroa, tehdä makaroonilaatikkoa tai vaikkapa poronkäristystä perunamuusin kera hyvistä puhtaista raaka-aineista.

Ei ihme, että nuorilla nelihenkisillä perheillä on kuukausiruokalaskut yli 400 euroa, kun kaikki ostetaan valmiina ja mitään ei osata itse tehdä, paitsi roikkua netissä.

niin tietokoneen käyttö on usein kurssissaan, ei multa ainakaan ole koskaan työpaikkahaastatteluissa kysytty pottumuusintekotaitoja?



Toki olet omalla tavallasi oikeassa. Ei puuronkeiton pitäisi olla ylivoimaista. Mutta jos joku mieluummin maksaa valmiista, siitä vaan. Kai sillä sitten jotain korvaavia taitoja on.



ps. osaan tehdä itse kaikki mainitsemasi ruoat ja leipoa vielä Sacher-kakunkin :-0

Saako jostain muka muutakin poronkäristyslihaa kuin sitä pakastemouhua? Sen käryyttäminen pannussa nyt ei kummosta taitoa vaadi, mutta ei se miltään kyllä maistukkaan.



Meilläkin on ruokalasku helposti tuon 400 €, ei olla Helsingistä ja tehdään ruoka itse. Eihän tuo ole satastakaan viikossa. Ei paha minun mielestä.

t. eräs, joka mielummin viettää perheensä kanssa laatuaikaa yhdessä, kun viettää aikaansa hellan kanssa

että asuntomessuilla juostaan sormi perseessä ihmettelemässä uusia keittiöitä. Ja sitten mennään kotiin ja heitetään se valmistuokkonen mikroon ja siinä on perheelle maksalaatikkoa ja vähänkö taas tarvittiin hienoa keittiötä.

Ennen haettiin lihar teurastomolta ja mm. maksalaatikko tehtiin itse.

En sanoisi, että ruuanlaitto taidottomasta voisi käyttää sanaa uusavuton. He kuitenkin osaavat toimia hengissä pysymiseksi.



Lähinnä näen uusavuttomuutta, esim. epäilen, että lapseni sairastaa astmaa, mitä teen?!

Lyhyt galluppi. Mitä ruokia valmistat itse alusta loppuun asti ja mitä ostat ns. puolivalmisteina tai eineksinä?

Mun äiti, 1952 syntynyt, ei osannut tai lähinnä viitsinyt tehdä juuri mitään. Puolivalmisteista korkeintaan. Välipalatkin oli tyyliin avaa vanukaspurkin kansi ja syö. Päivällinen oli nakkia ja saarioisen lihaperunasoselaatikkoa. Bravuuri oli valmismuusi ja uunimakkara. Pullat ostettiin valmispakasteina ja paistettiin uunissa. Vihanneksistakin tunsin lähinnä porkkanan, kurkun, tomaatin ja paprikan. Hedelmiä ja marjoja sai vain koulussa. Isä motkotti ruokalaskusta, mutta eipä hänkään mitään ruokaa alkanut laittamaan, vaan halulla lappoi einestä naamariin.



Olen itse nyt 31v, ja itsenäisen elämäni aloittanut 18 vuotiaana. En minäkään silloin tajunnut, että ruokalaskua voi pienentää jättämällä einekset kauppaan ja tehdä itse. Kompastuin rahallisesti todella pahasti heti alkuun ja vasta nyt alkaa taloudellinen tilanne helpottamaan.



Pari vuotta olen tehnyt lähes kaiken perheemme ruuan alusta asti itse. Poikkeustapauksissa ostamme toki eineksiä ja puolivalmisteita, esim jos minä olen sairaana on lasten helppo lämmittää einesmakaronilaatikko.



Monesti olen miettinyt, miten paljon helpompaa elämäni olisi ollut, jos äitini olisi osannut tai viitsinyt opettaa minulle elämiseen tarvittavia asioita. Ihan kaiken ihmiselämään liittyvän olen itse joutunut opettelmaan ml. kela- ja pankkiasioinnit, veroasiat ym.

Miksi eilisen tieto taitoa pitäisi aina ja kaikkialla vaalia? Eikö nyt kuitenkin ole hieman naiivia olettaa, että kotoana kokkaaminen on se malli, jota kaikkien tulisi seurata.



Joidenkin mielestä ehkä olisin parempi ihminen, jos söisin itse tehtyjä lihapullia. Nythän yhteiskuntahan suorastaan murenee, kun minunlaiseni laiskiaiset eivät enää osaa maksalaatikkoakaan tehdä.



Omatoimisuus on toki uskomattoman hieno asia, mutta mitä enemmän on kuluttajia, kuin omatoimisia tekijöitä, sen parempi, sehän luo työpaikkoja ja verotuloja.



Mitä tekisivät saarioisten äidit, pesulantyötekijät, siivoojat, leipurit autokorjaamot ja jne. jos kaikki tekisivät kaiken itse.

Ongelma on siinä, että nuoret uusavuttomat ottavat pikavippejä ja velkaantuvat koko ajan. Hyvin harvalla nuorella on niin hyvä palkkainen työ, että sillä maksetaan omaa asuntoa ja muut kulut päälle. Jos ette osaa kokata perusruokaa kotona, niin älkää myöskään valittako että rahat ei riitä eikä ole varaa mihinkään.

Se mielikuva jonka minä olen ihmisistä saanut on kyllä se ettei uusavuttomuus tai sen puute ole mikään tekijä joka erityisesti vaikuttaisi ruokamenojen suuruuteen tai pienuuteen. Monet jotka valmistavat ruokaa oikein kunnolla ja ajan kanssa usein myös käyttävät surutta rahaa raaka-aineisiin. Sen sijaan ne jotka syövät ruoan sellaisena kuin sen kaupasta ostavat ostavat yleensä myös halvinta ja pitävät muuten kiinni taloudestaan. Varsinkin opiskelijatytöillä joilla ei raha riitä ruokaan tuntuu ongelmana olevan enemmänkin se että on pakottava tarve leikkiä sinkkunakin perheenäitiä ja tehdä aina monen eri ruokalajin sapuskaa kaikilla lisukkeilla.

Ongelma on siinä, että nuoret uusavuttomat ottavat pikavippejä ja velkaantuvat koko ajan. Hyvin harvalla nuorella on niin hyvä palkkainen työ, että sillä maksetaan omaa asuntoa ja muut kulut päälle. Jos ette osaa kokata perusruokaa kotona, niin älkää myöskään valittako että rahat ei riitä eikä ole varaa mihinkään.