Lue keskustelun säännöt.
Kumpi on enemman " syyllinen" : isa joka ei pida yhteytta lapseensa vai lapsi (lahes aikuinen) joka ei pida yhteytta isaansa??
27.01.2006 |
Läheltä olen seurannut tilannetta jossa vanhemmat erosivat lapsen ollessa 4-vuotias. Lapsi on asunut äidin luona siitä asti. Isä on ollut nk. viikonloppuisä, mutta myöhemmin yhtydenpito vähentynyt isän muutettua 600 kilometrin päähän. Isällä myös uusi perhe jossa 2 lasta uuden vaimon kanssa.
Nyt lapsi (20v) ei ole paljoa ollut isänsä kanssa tekemisissä ja se selvästi häntä häiritsee. Puhuu paljon siitä että häneltä puuttuu isä elämästää, ja sanoo että vika on hänessäkin kun on niin laiskasti pitänyt yhteyksiä. Olen yrittänyt lohduttaa ja sanoa että kyllä se on vanhemman tehtävä olla yhteyksissä, miten teini-ikäinen tai nuori, omaa elämäänsä aloitteleva aikuinen voisikaan olla se joka on " vastuussa" että ollaan yhteyksissä. On vaan tässä tullut mieleen että mitä mieltä muut ovat, onko se enemmän isän/vanhemman tehtävä pitää huolta että yhteydet eivät katkea? Ei sinänsä että etsisin mitään " syyllistä" , vaan koitan olla tukena hukassa olevalle nuorelle.
Mitä te olette mieltä?
Kommentit (5)
päästänyt yhteydenpidon rempalleen. Vaikka lapsi olisi jo melkein aikuinen on hänen todennäköisesti melko vaikea ottaa yhteyttä isäänsä josta kuulee harvoi ja jonka elämässä ei ole millään tavoin osallisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta vanhempiin ja lapsiin pitäisi aina pitää yhteyttä eikä miettiä kuka tekee yhteydenottoa enempi!
Mulla äidin uusi mies on menettänyt vanhimman lapsensa ja jäljelle jäänyt ei pidä yhteyttä.
Äidilläni on kolme tytärtä ja yksi poika. Veljeäni lukuunottamatta käymme äidillä usein. Asia on selvästi kipeä äitini miehelle ja monta riitaa tiedän aiheesta.
En tiedä kuinka miehen poika ajattelee isästään, ehkä hänen on hankalaa käydä sielä?
Ja että asia olisi sotkuinen äitini mies ei ota huomioon että veljenikään ei ole kova poika kyläilemään.. Mahtaako kylässä käyminen olla enempi naisten heiniä?
Saattaa monesti olla vaan huolimattomuutta ja ajattelemattomuutta jos ei pidä yhteyttä. Monesti aika vaan lipuu eteenpäin ja vaikka ajattelee usein toista niin eihän se vastaa sitä että soittaa.. :(
Yhteydenottoa ei pitäisi jättää vaan toisen kontoille tai käy äkkiä niinkun kakkonen kerto että toinen (joka soittelee) päättää testata miten käy jos ei soitakaan ja toisessa päässä ihmetellään -Miksei se soita? Varmaan suuttunu!
Väärin ymmärryksiä tulee niin helposti!
Vanhempien pitää olla lapsiin yhteydessä ja miksei isovanhempiinsa. Pahempaa on se että erotessa yritetään kielteisesti vaikuttaa lapsen mielipiteeseen ja estää yhteydenpitoa!
ei teini-ikäisen voi odottaa soittelevan jos isästä ei kuulu.
Viime kesänä päätin etten enää soita tai mene käymään isäni luona ellei hän itse ota yhteyttä. Eipä ole isästäni mitään kuulunut...