Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Päätin, etten enää odota mieheltäni yhtään mitään, enpä ainakaan pety...

Vierailija
07.07.2012 |

Olen niin tympääntynyt siihen, ettei meillä pidä mitkään sopimukset tai lupaukset, että päätin nyt lopettaa kokonaan paitsi sopimusten tekemisen, myös niihin ja lupauksiin uskomisen.



Mies suhtautuu kaikkiin kotitöihin tai yhteisiin tekemisiin (siis myös vapaa-aikaan, hauskanpitoon ja huom! myös seksiin!) niin kuin mitään niiden suhteen sovittua tai luvattua ei tarvitsisi tehdä. Jos on luvannut viikata pyykit, ei tarvitse jos sattuu väsyttämään. Jos muistutan 5 kertaa keskellä pihaa seisovasta ruohonleikkurista, voi silti vedota kuudennella kerralla siihen ettei ole muistanut. Jos lupailee illaks seksiä, voi mitään sanomatta silti tapittaa koko illan telkkaria. Jos on sovittu, että venähtävistä iltamenoista laitetaan viesti, ettei toinen huolestu, niin hänen ei tarvitse jos ei satu muistamaan. Jos yritetään jakaa kotitöitä, niin hänen ei tarvitse tehdä omiaan, jos ei jaksa.



Kootut selitykset ovat:

- en muistanut / en aatellut

- kyllä mä sen aioin tehdä, en vaan ehtinyt vielä (esim se ruohonleikkuri)

- miksi sä mulle siitä valitat, kun voisit ihan hyvin itsekin tehdä sen

- ei minun tarvitse siivota sukkiani olohuoneesta, koska et sinäkään joka kerta muista viedä sukkiasi suoraan pyykkikoriin



Mä olen niin kurkkuani myöten täynnä tätä lupailua ja sitten unohtamista, että nyt loppui. Teen sitten kaiken itse. En edes odota mitään apuja tai muistamista mieheltä. Orgasmitkin saan itse hoideltua paljon helpommin.



Vastalahjaksi en viitsi myöskään vaivautua juttelemaan mukavia. Pakolliset puheet hoidan, mutta muuten en viitsi mitään hyvää mieltä olla virittelemässä.



Odotetaan kunnes kuopus on syntynyt ja imetetty ja katsotaan sitten onko tässä sirkuksessa enää mitään järkeä.

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
07.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kasvatit pallit, hyvä. Jatka samaa rataa ja seuraa kuinka miehesi pallit vastaavasti kutistuvat rusinoiksi.

Vierailija
2/7 |
07.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta en ole siitä ollenkaan ylpeä. Loppujen lopuksi se rassaa vain minua itseäni. Mies on just niin laiskanpulskea kuin sunki mies, ettei kyseinen asia sitä oikeastaa edes kiinnosta. Taitaa olla vain tyytyväinen ku oon hiljaa. :(

Eli tässä sirkuksessa ei ainakaan ole mitään järkeä. KUn vaan sais kerättyä rohkeutta ottaa ja lähteä. JA tuolla paskiaiselle en ainakaan lapsiani jätä hoitoon..joten huoltajuusasiat on saatava sovittua jotenki toisin jne.. emme varmaan ole ainoita maailmassa tämän ongelman kanssa :)

Kasvatit pallit, hyvä. Jatka samaa rataa ja seuraa kuinka miehesi pallit vastaavasti kutistuvat rusinoiksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
07.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset


= miten joku jaksaa aina tän saman heittää ku joku valittaa miehestään???



IHan niinku mieli ei vois muuttua, mies ei vois muuttua..



ITe ainaki kasvoin aikuiseksi vasta lapsen myötä ja silmät avautuivat miehen suhteen. Harmillista mutta totta. TOki sitä toivois että olis 17v ja 71 vuotiaan viisaus, mutta ei.

Vierailija
4/7 |
07.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

#2 Eikös se perinteisesti menisi niin päin, että nyt kun minä sitten todellakin höösään ja teen ihan kaiken kotona, niin mies voi niitä pallejaan rauhassa rapustella sohvalla? :D



#3 Huvittavaa että lapsienkin teko on nyt sitten ulkoistettu vain minulle. Minähän niitä täällä yksinäni väsään :D No ei vais, on kai siinä miehessä jotain hyvääkin oltava kun kerran on naimisiin menty ja lapsiakin hankittu. Kummasti vaan ajan myötä tuollaisten yhteisen arjen pyörittämiseen liittyvät korostuvat lapsien myötä enemmän ja toisesta paljastuu (vai korostuu?) ihan eri piirteitä...



Ap

Vierailija
5/7 |
07.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset


IHan niinku mieli ei vois muuttua, mies ei vois muuttua..

ITe ainaki kasvoin aikuiseksi vasta lapsen myötä ja silmät avautuivat miehen suhteen. Harmillista mutta totta. TOki sitä toivois että olis 17v ja 71 vuotiaan viisaus, mutta ei.

Jos mulla olis ollu tän hetken kokemus sillon ku tapasin mieheni, ni en olis menny naimisiin sen kanssa, koska näin jälkikäteen osaisin paljon paremmin ymmärtää mikä merkitys on esim sillä miten mies käyttäytyy lapsuudenkodissaan, miten siistiä sen poikamiesboksissa oli jne. Eihän niitä sillon tajunnu, eikä nuori romanttisesti rakastunu olis voinu kuvitellakaan miettivänsä kodinhoitoon liittyviä juttuja ja pohdiskelevansa jotain säästötilien olemassaoloa tai semmosta... Nyt kyllä miettisin ja ihan eri tavalla, kun tajuaa ettei kyse ole muusta ku terveestä järjestä :)

ap

Vierailija
6/7 |
07.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

etta lopetin pyytamasta. nyt se on tosin mennyt jo siihen asteeseen etta jos uunin ajastin alkaa piippaamaan ja mies seisoo uunin vieressa ja kysyy mita pitaa ottaa ulos, sanon ei mitaan ja tulen itse tekemaan. mokas niin sata asiaa, ettei enaa kiinnosta ollenkaan...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
07.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älä esim. pese miehen pyykkejä, pese vain omasi. Jos ei kerran likapyykki löydä tietään pyykkikoriin, anna olla. Jos vaikka heräisi kun kaapissa ei yhtään puhdasta paitaa/sukkaa.Älä viikka puhtaita pyykkejä kaappiin vaan anna lojua kuivaustelineellä. KÄy kaupassa ja osta vain omat ruokasi/laita ruoka vain lapselle ja itsellesi. Kun mies ihmettelee, sano ettet aatellut.

Palvelun loputtua mies usein havahtuu, siihen miten paljon se toinen niintä kotitöitä tekikään..

Lapsellista? Joo, mutta saattaa toimiakin, ainakin hetkeksi. =)

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kuusi yksi