Lue keskustelun säännöt.
Milloin viimeksi itkit? Miksi?
Kommentit (32)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
talomme terassilla ja jossain grillasivat hiiligrillillä ja se sytytysnesteen tuoksu+grillillauksen tuoksu tuli nenääni. Se toi hirmuisen ihanat lapsuusmuistot mökkeilyineen (sukulaisten mökillä) mieleen. Sukua oli isosti koolla ja grillattiin makkaraa pallogrillissä, leikittiin serkkujen kanssa, uitiin...
Nyt ei ole mökkiä enää, me serkut vieraannuttu toisistamme, osa sukulaisista kuollut...
Katsoin hellyyttävää kuvaa facebookissa ystävän lapsista, ja itkin, kun en vaan osaa päättää, tahdonko itse lapsia vai en.
että tyttärelläni on vihdoinkin mies jota voi kunnioittaa ja rakastaa tyttäreni lapsia aidosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun olin niin turhautunut siitä että mies ei myönnä ollenkaan osuuttaan meidän lastenkasvatusongelmissa. Hän on sitä mieltä että hän on aivan mestari lastenkasvatuksessa ja minä olen paska, mutta se ei juurikaan auta kun myös hänen mestarillisen isyytensä jäljiltä meillä kuitenkin on tämä tilanne mikä on. Tuntui että on ihan turha yrittää enää edes puhua miehelle.
Näillänäkymin ei ole enää mahdollisuuksia saada ensirakkauttani takaisin :( Voi suru :'(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En saanut unta, pyörin varmaan 2h punkan pohjalla ja mietin äitiäni, ikävä :´(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
t. 7 tuhatta
varmasti kova paikka.
toivottavasti saat vielä lapsen.
ei mene nallenamut tasan elämässä.
Mullakin äitiä ikävä. Hän kuoli tänä kesänä. Nyt rupeaa taas itkettämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mullakin äitiä ikävä. Hän kuoli tänä kesänä. Nyt rupeaa taas itkettämään.
mutta omassa elämässäni itkut on tuottanut oman lapsen surut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En itkemällä itkenyt, mutta sain kyyneleet silmiini tosi typerästä jutusta.
Eilen ihan oikeasti surusta yhden jutun suhteen, mutta se nyt ei ole uutta ja sitä taidankin tulla suremaan vielä pitkään.
Tuntuu että yrityksistä huolimatta olen liian usein huono äiti ja hermostun uhmaikäiseen haastavaan lapseen. Miksi meillä on näin vaikeaa tämän lapsen kanssa, miksi me emme osaa :(( rakastan lasta yli kaiken mutta usein tuntuu etten jaksa.
omaa surkeuttani, yksinäisyyttäni ja stressiä.
elämä tuntui niin raskaalta. Loma loppuu, täytyy palata ikävään työpaikkaan. Myös oma saamattomuus ja laiskuus harmittaa -> itketti.
Oli vaan niin liikuttavaa kun kärsineet eläimet sai uuden kodin