"Alan masentuneeksi kun ei huvita tehdä töitä, painun sossuun"

Onko nämä ihmiset oikeasti niitä empatiakyvyttömiä aaseja, jotka puhuvat masennuksesta pelkkänä muoti-ilmiönä vähätellen sen vaikutuksia ihmisen elämään? Että masennus on verrattavissa laiskuuteen, ei sairaus lainkaan?



EI JUMALAUTA. Ei oo todellakaan ihme, että ihmisillä menee koko ajan paskemmin, kun pitäisi koko ajan vaan räpiköidä ja puskea eteenpäin, vaikka ensimmäinen ajatus aamulla olisi "olisi mieluummin kuollut". Itsemurhistakin puhutaan siihen sävyyn, että joo tehkää vaan, mutta tehkää se jossain syrjässä yksin, ettei muut joudu kärsimään.



Onko nää ihmiset niitä, joita ei mikään satuta? Mikään ei tunnu miltään? Vaikeuden kuitataan olan kohautuksella?



Menkää ny hei saatana töihin, ihan sama vaikka kituisitte sisältä, mutta ette ny viittis tuhlata meiän verorahoja, vitun parasiitit! Kun mäki oon aina saanut töitä ensi yrittämällä, kerran olin surullinen mut sitten mietin että Afrikassa kuolee ihmisiä hei nälkään! Senkin heikot paskat. Darwinin valinta saatana.