Jaksaisitteko tässä tapauksessa äitiänne ja kuunnella hänen huoltaan?

äidilläni on kohonneet maksa-arvot ja nyt siis pelkää syöpää. En usko, että mitään sellaista on. Hänellä lääkärille aika kahden viikon kuluttua.

Sanoi että mun ei tulisi hermostua ja väsyä jos hän pelostaan puhuu. Sanoin äidille suoraan että hän voi puhua miehelleen koska miehensä on hänen kumppani ja jos pelko käy ylivoimaiseksi niin ottaa yhteyttä terv.keskukseen, sieltä saa keskusteluapua AMMATTIAUTTAJILTA



Kun vielä kuutisen vuotta sitten asuimme samalla paikkakunnalla ja tapasimme usein niin äiti puhui aina syöpäpelostaan, milloin missäkin oli syöpä oireiden (kuviteltujen) vaihdellessa paikasta toiseen.

Kun erosi silloisesta miehestään, kaatoi kaiken paskan mun päälleni. Muut ihmiset ihmetteli miten on niin pirteä ja positiivinen (toki kun mulle sai kaataa kaikki huolensa)

Nyt on mennyt uusiin naimisiin. Äitini soittelee mulle päivisin kun on töissä mutta iltaisin ja viikonloppuisin on hiljaisempaa kun on miehen kanssa.

Mun kuulumisia ja vointeja ei jaksa kuunnella. Niinpä päätin etten nyt ole kahta viikkoa se likakaivo jolle saa kaataa murheensa ja pelkonsa ja kun on miehensä kanssa niin unohtaa mut täysin ja omat pelot kun miehen kanssa laittaa ruokaa, käy kaupoilla, saunoo yms.

Ja tuli HYVÄ olo!