Itse sairaslomalla, ja lapset päiväkodissa, huono-omatunto :(

Omat ovat lapset, kai heidän kanssa saa olla aina kun haluaa jos mahdollista.

Monestihan kotilevon vaihtoehto on sairaalalepo. Olisiko se helpompi järjestää?

Mikä tässä voi nyt olla niin vaikeaa? Entäs jos saat keskenmenon, kun lapset on kotona. Syytät siitä itseäsi lopun elämää.

Lepää ja haudo poikastasi. Keskosena syntyminen ei ole mikään pikku juttu ja sitten istut vauvan luona sairaalassa kun isommat on hoidossa.

Sinä olet sairauslomalla varmastikin hyvästä syystä!!! Meinaat sitten riskeerata syntymättömän lapsen hyvinvoinnin sen takia, että lapset on hoidossa. Olishan ne lapset hoidossa silloinkin, jos olisit työkykyinen. Mitä eroa siis sillä, oletko töissä vai lääkärin käskystä kotona lepäämässä?

Luultavasti lapset hyppisi seinille, jos ei tapaisi tovereitaan (meillä ainakin). Sinusta ei hyötyä silloinkaan, jos joudut sairaalaan lepäämään.

Tiedän tunteen oikein hyvin :( mutta toisaalta pitää ajatella että teemme tärkeää työtä siinä että vauvat pysyy masussa loppuun asti! Pienten lasten kanssa ei kyllä saa levättyä ja siitä sitten kärsisi se kaikkein pienimmäinen! Mutta miksi silti se huono omatunto kalvaa, sitä en tiedä! Kait sitä on ylitunnollinen. Ja minä kannan huonoa omaa tuntoa myös, kun en ole töissä :/ vaikka tilanne on kyllä se, etten kertakaikkiaan voisikaan olla tässä tilanteessa kun vauva uhkaa syntyä ennen aikojaan! Mutta tsemppiä sinulle, vauvan vointi on nyt kaikkein tärkeintä!

Nyt lepäät ja haudot poikastasi, niinkuin joku asian kuvasikin. Lapset saavat hoidossa ruuan ja ulkoilla, niin säästät itseäsi, kun ei tarvitse niistä huolehtia. Ja vaihtoehto voi olla sitten sairaalassa makoilu, joten eikö näin olekin parempi? Ja usko, on lapsia viety hoitoon, vaikka äiti makoilee kotona ilman päteviä syitäkin! Onnea loppu odotukseen :)

Ps millä rv:lla olet?

Ja 2 pientä lasta piti liikkeellä kunnes lääkäri käski lepoon.

Ei ollut lapset tarhassa ja kurjaa niillä oli kun äiti makasi sohvalla.

Isä ja hoitaja hoiti ulkoilut mutta kyllä aamupäivä lapsilla olisi pitänyt olla liikuntaa ja muuta puuhaa että sai hyvistä unista kiinni.



Tuo on hyvä että lapsilla on tarha jossa on tuttu porukka ja paljon tekemistä. Ei lääkäri laita kieltoja turhaan, muuten sun makuutus hoidetaan sairaalassa ja se vasta kurjaa on!



Monien kuukausien juttu tuo ei ole, löysää nyt hyvä nainen!



Kaikkea hyvää sun odotukseen!

vastaavasta tapauksesta. Olin palkattu hoitamaan esikoista (vajaa 2v), kun perheellä oli vastaava tilanne. Äiti ei kuitenkaan malttanut levätä, oli luonteeltaan aika aktiivinen. Ja niinhän siinä kävi, että lapsi syntyi todella paljon ennen laskettua aikaa :/.



Nykyään en tiedä, mitä perheelle kuuluu (asumme eri maissa), mutta sain kyllä kuvan jälkeenpäin, eli hengissä on pieninkin. Mutta oli kyllä lohduton näky keskoskaapissa...

Täällä rv 37, ja mun lapsi on päiväkodissa vaikken ole sairaslomallakaan -äitiyslomalla kyllä. Vähän on huono omatunto, mutta jouduin tekemään ihan töitä vielä äitiysloman ensimmäiset kaksi viikkoa (teen siis kotona töitä ja määrittelen itse omat työaikani, oli pakko hoitaa sovitut hommat loppuun) ja nyt jäljellä olevan ajan ennen lapsen syntymää aion käyttää kodin järjestämiseen ja lepäilyyn aina silloin kun siltä tuntuu.

Vähän kyllä koko ajan kisailen itseni kanssa siitä, onko mulla oikeus tällaiseen "lomailuun", mutta tuntuu kyllä siltä että olen fyysisesti ja henkisesti niin väsynyt (jo ennen yövalvomisten alkua), että koko perheen hyvinvoinnin kannalta parempi näin.

Itse olen viime aikoina myöskin ollu sairaslomalla raskauspahoinvoinnin ja olon vuoksi. Lääkäri on määrännyt lepoa. Mies on vienyt lapsen aamulla hoitoon ja itse olen hakenut pois 5 tunnin päästä, että olen saanut nukkua ja levätä. Olo on erittäin haikea ja omatunto kalvaa mieltä oikein urakalla. Miehen mielestä syytä ei ole ja lapsikin kuulemma nauttii, kun pääsee temmeltämään päiväkotiin. Musta ei meinaan tällä hetkellä oikein leikkiseuraa ole, kun aika kuluu suurimmaksi osaksi vessanpönttöä haliten.



Joka kerta, kun olen muksun päiväkodista hakenut, ovat tädit kehuneet miten hyvin päivä on mennyt ja iloinen muksu juoksee vastaan halamaan, vilkuttaa päiväkoti tädeille ja sitten kotiin. Kotona lapsi on saanut purettua energiansa jo päiväkodissa ni iltapäivät menevät suurimmaksi osaksi kirjoja lueskellen ja haliskellen.



Mutta itkeskeltyäkkin on tultu tämän asian takia, saattaa ehkä johtua suurimmaksi osaksi raskaushormoneista, että olen niin herkällä päällä, mutta tosiaan kohtalotovereita löytyy. Jaksamista ja tsemppiä!

kyllä elämä tulee olemaan vaikeaa jos tuommoisesta on huono omatunto... miten te jotkut äidit saatte kaikesta revittyä huonon omatunnon?? Seuraavaksi varmaan on otsikko että onhuono omatunto kun menet synnyttämään ja lapsi joutuu hoitoon siksi aikaan..

Ihankun ne lapset kärsisivät siellä päiväkodissa jossa ne normaalistikin olisivat. Eivät ne pilalle mene siellä päiväkodissa vaikka sinä siellä kodissa olisit iha iteksesi ja LEPÄISIT niinkuin käsky kävi.



Tämä on nyt vähän kärkäs teksti mutta mua ärsyttää (joo, olen äiti) että kaikessa pitää jotenkin uhrautua lasten takia, vaikka oman terveytensä ja toisen syntymättömän lapsen. Suomalaisille on jotenkin ihmeellisesti taottu että lapsien ei ole missään muualla hyvä olla 24/7 kuin äidin helmoissa.



LEPÄÄÄ!!!

itse olen viettänyt vapaapäivää. Hoitanut asioita virastoissa ja sitten kävin kampaajalla ja vähän kaupassakin. Ole ihan rauhassa kotosalla.