Voinko vaihtaa lasten uskonnon vastoin äidin tahtoa?

Eskarilaiseni toi minulle lapun, jossa kysyttiin lupaa, että voiko lapseni osallistua ekaluokkalaisten ”koulutielle siunaamiseen”. En lukenut lappua kunnolla loppuun asti ja ajattelin, että se tapahtuu kouluajalla. Lapsi sanoi, että haluaa osallistua, kun siitä saa virsikirjan ja muutkin osallistuu siihen. Rustasin nimen lappuun. Sitten kävi ilmi, että tilaisuus pidettiinkin illalla. No, vein lapsen sinne ja olikin ihan kiva tilaisuus.



Lasten äiti sai kuulla tästä ja intoutui soittamaan kunnon ”huuto”-puhelun. Minä olen ”turmellut” lapsen viemällä kirkkoon, on ”vääräoppista” tämä luterilaisuus.

Kas, en tiennytkään, että tämä meidän super-äitimme on näin uskonnollinen, siis tämä tyyppi, joka häipyi toisen miehen mukaan pienimmän ristiäisten jälkeen. Pitkään aikaan en edes tiennyt, että missä majailee, puhumattakaan siitä, että kieltäytyi tapaamasta pieniä lapsiaan.

Äitinsä uskon mukaan ovat ortodokseja. Mulla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä kyseisen uskonnon kanssa (ei sinällään mitään vastaakaan, ei sen puoleen).



Koska lapset asuvat kanssani ja olen luterilainen, niin mietin, että kannattaisiko lasten uskonto vaihtaa tässä vaiheessa luterilaisuuteen? Kun äiti puuttuu lasten arjesta, niin mitään ”luonnollista” yhteyttä ortodoksi-uskoon ei pääse syntymään, mihin törmätään luultavasti jatkossakin. Luontevampaa olisi, että lapsilla olisi sama uskonto kuin minulla.