Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa motivoivia tarinoita elamantapojen muutoksesta
29.04.2012 |
Haluaisin muutta elamantapani reippaanpaan suuntaan itseni ja lapseni takia. Ylipainoa on runsaasti, ja lapsellakin alkaa keskivartalossa olla, vaikka liikkuu runsaasti.
Itse en liiku kaytannossa yhtaan, aika poikki tyopaivan jalkeen ja lysahdan sohvaperunaksi, ellen sitten ole ajelemassa lasta harrastuksiinsa.
Teen toita liikaa, tyomatkoihin menee keskimaarin 1.5 tuntia paivassa...
Kertokaa miten olette saaneet itsenne motivoitua pohjamudista pysyvasti reippaampaan elamantapaan!
Kommentit (24)
Työmatkat pyörällä tai kävellen. Raput hissin sijaan jne. Vaalea leipä pois, välipalaksi omena jne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työmatkat pyörällä tai kävellen. Raput hissin sijaan jne. Vaalea leipä pois, välipalaksi omena jne
Meinaan etta tuo nyt ei ole kovin motivoivaa kun listaa paivanselvia asioita. :) mutta kiitos kuitenkin!
Mulla onnistui ja työmatka 15 min. Elämä helpottui.
Mulla onnistui ja työmatka 15 min. Elämä helpottui.
Tuo on kylla ajattelemisen arvoinen asia. Taidan olla vain keksinyt tekosyita miksen voi tuota tehda.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sovitin niitä aamuisin. Käytin kiloklubi.fi sivustoa avuksi. Tein välipalat valmiiksi. Katsoin kauhudokkareita ruuista.
nyt on kyllä ne housut päivittäin käytössä :) Mutta olen liikkunut aika vähän. Oikealla ravitsemuksella sain.
Kaupassa vietän enemmän aikaa kasvisten luona ja maito-osastolla. Einekset, makkarat, sipsit ja karkit ohitan nopeasti.
Makeahimoon syön vähän tummaasuklaata, min 70%. Mielummin syön puolikiloa viinirypäleitä, kuin karkkeja.
Mielummin rasvaisia pähkinöitä kuin sipseja. Ja älä koskaan mene nälkäisenä kauppaan.
Sovi lapsien kanssa että te laihdutatte yhdessä, palkinnoksi joku matka :)
kilo pari per vuosi. Polvet eivät kestäneet painoa ja kun diabetesriskistäkin puhutaan, aloin laihduttaa. Nutriletillä sain motivoivan alun (6 kg kahdessa viikossa). Aina kun meinaan laittaa suklaa(levyn)ta suuhuni, muistan,että enhän mä oikeasti tarvitse sitä. Iloa antaa vanhoihin vaatteisiin mahtuminen.
Mulla myös aika vaativa uusi työ ja työmatka 2 h per suunta. Nutratessa on helppo vetäistä lounaspatukka tai juoma ja käyttää loppu ruokatunnista kävelylenkkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen pudottanut 10 kg puolessa vuodessa ihan vain pienentämällä annoskokoja ja vähentämällä vaaleita hiilareita ja tilalle lisäämällä runsaasti kasviksia. En karppaa, en laske kaloreita, en totaalikieltäydy mistään. Arkena syön järkevästi, viikonloppuisin otan rennommin. Herkkuhimotushetkiin tumma suklaa on oikein hyvä.
Hoen itselleni että muutos on pieniä päätöksiä. Tyyliin otanko kaksi vai kolme leipää. Jos herkuttelen, otan vaikka 100 g namia, en 400 grammaa, niinkuin ennen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuntematon ihminen kommentoi uteliaana kesäterassilla "oot vissiin pieniin päin!" ja seisoin kaljatuoppi kourassa. Siltäkö mä näytin, raskaana olevalta kaljaa kittaamassa?
Se pysäytti niin, että aloitin seuraavasta aamusta pienentää syömisteni määrää. Laskin vähän kaloreitakin, pyrin syömään 1200-1500 päivässä. Lisäksi väsyin kerta kaikkiaan polvikipuun, olin leikkausjonossa. Ajattelin etten kehtaa mennä edes kontrollilääkäriin, jos en voi osoittaa laihtuneeni ja yrittäväni jotakin. Oi häpeän voimaa!
Joulunkin ohitin pienillä herkkupaloilla. Otin parin kilon herkuttelupömpötyksen pois neljässä päivässä.
Pääsin alkuvuodesta nutrausryhmään, olin itse pyytänyt apua laihtumiseen samalla kun hain hoitoa polveeni. Nutraus potkaisi hyvin alkanutta laihista eteenpäin ja nyt paino on jo sellainen, että pystyn liikkumaan. Olen tehnyt itseni kanssa sopimuksen viikottaisen liikunnan määrästä. Vain sen verran, että se tuntuu vielä kivalta. (uintia, vesijuoksua, kävelyä)
Nutraus kutisti mahalaukun niin, että on helppoa pysyä pienissä aterimäärissä. Noudatan tarkasti yksilöllistä ruokavaliota, kaloreita 1200. Olen suunnitellut sen oman rytmini mukaiseksi, mutta annetuilla ohjeilla.
Tärkein motivaattorini on itse elämä. En tahdo saada diabetesta, hajottaa munuaisiani, saada aivohalvausta, alaraajojen kuolioita, sydänkohtausta, maksasairauksia, menettää näköäni sokerisairauksien rappeuttamana. En halua kuolla ainakaan läskin takia.
Olen laihtunut reilut 20kg ja toinen mokoma on jäljellä, mutta itseluottamus kova.
tarvpeeksi kasviksia päivässä.
Laihduin 20kg. Pitämällä kiinni kasvisten syömisestä olen pitänyt myös painoni samassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on tekosyy, eikä liity liikuntaan!
Miten nukut? Miten syöt (mitä ja miten usein)?
Onko sulla aamulla virkeä olo?
Kyllä sille vetämättömälle ololle työpäivän jälkeen on syy jossain ihan muualla!
Itse laihduin kahden lapsen jälkeen kun lopetin tupakoinnin ja aloin säännöllisesti kahdensti viikossa käymään lenkillä. Ei enempää tai vähempää, kirjoita kalenteriin milloin käyt lenkkisi (aina sama tuttu niin näet miten kunto kasvaa) ettet voi huijata itseäsi -et muista tai mielestäsi kävit maanantaina, vaikket käynyt. Tai sulla jää koko viikolla käymättä ja viikonloppuun jää molemmat lenkit.
Sitoudut siihen.
Sitten ravinnon kanssa toinen juttu: syöt! Sä syöt vaikka mikä olis etkä jätä syömättä. Ota kerralla pienempiä annoksia jos annokset on isoja. Ota pienemmälle lautaselle vaikka koska sillä huijaa itseäänkin. ;)
Syöt parin tunnin välein, joskus riittää ihan vaan omenakin (tai joskus se tulee riittämään).
Kaupassa ennen kassaa katso vielä mitä olet ostovimmassa laittanut kyytiin ja poista osa herkuista: sinä ne kotiin kannat ja suuhusi laitat.
Valitse vähän terveellisempiä vaihtoehtoja.
Osta kanaa, kalaa, kalkkunaa. Vähärasvaista lihaa. Kokolihaa!
Lisää heviä: kohta alkaa grillikausi niin laita grilliin kasviksia, ehkä hedelmiä? Meneekö grillatessa pelkkää makkaraa? Se sivuosaan.
Tee ruokasia salaatteja (varo kastikkeita, ainakin liiottelu).
Valkkaa kermajäätelön sijasta maitojätski, soija tai sorbetto seuraavana.
Suklaan sijasta semmonen tumma suklaa tai vähemmän kerralla, vaikka pari pätkistä.
Mitä se liikkuminen teillä tarkoittaa? Sanot että lapset liikkuu paljon mutta MITÄ se tarkoittaa?
Lapset saa liikkua pari tuntia päivässä, makaako ne silti enempi koneella?
Miten liikutaan: juostaan pelissä, väännetään painissa, uidaan (ei maata porealtaassa)? Tässä on eroja.
Syödäänkö illalla yhdessä ruoka, iltapala yms vai vetästäänkö valmismössöjä ja pikaruokaa?
Lapsille ei välttämättä kannata alkaa puhumaan että nyt aletaan syömään TERVEELLISESTI, sä vaan teet valintoja eri tavalla.
Mitä teillä olisi normaalisti viikonlopulle ohjelmana? Miten tänään liikutte tunnin, pari?
Tähän pitää vaan herätä ja ymmärtää että sinä kotiisi viet herkut ja sinä viet lapsia keilaamaan ja pelaamaan jalkkista, ei muut.
Että alussa kannattaa tehdä vaan säännöllisesti pari kertaa vaikka jaksaisi ja tahtoisi enempi. Pointti on siinä että kun kunto kasvaa niin silloin sitä kiksiä jaksaa pitää yllä, jos tekee alussa liikaa niin väsähtää ja motivaatio loppuu.
Kohta huomaat ette ole taas liikkunut ja syötte samaa vanhaa pikaruokaa.
Ne vanhat synnit tulee takaisin kun kroppa kiljuu vastaan, eikä kaupassa harmaana tiistaina päässä ole mitään uutta ideaa kun on väsy, kiire kotiin kun tahtoo maate ja lapsetkin on nälkäsiä!
Opettele rennolla, vähän kerrallaan: sun kannattaa "imeä" uusia ihania ohjeita ja nauttia juttu kerrallaan.
Näin sä olet vuodenkin päästä motivoitunut asiaan, se on luonnollinen, koko ajan lisääntyvä juttu terveys ja jaksaminen.
15
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että ruokia kannattaa tehdä valmiiksi jääkaappiin. Teen usein aamulla kipollisen salaattia, höyryttelen lisäkevihannekset tai jaan annoksiksi suunnitellut ateriat. Ei tule hotkaistua mitään karjalanpiirakkaa tai juustonsiivuja, kun tulee nälkä. Pidän myös käsilaukussa ruokapatukkaa, jos joudun yllättäen olemaan tien päällä. En syö hampurilaista, paninia, lihistä enkä pizzaa, vaan sen patukan.
joka vie AP:lta viimeisenkin motivaation.
Kiitos niille jotka antoi mita pyysin, eli omakohtaisia kokemuksia. :) Muiden onnistumiset motivoi ja antaa itsellekin luottamusta aloittamiseen.
Se on tekosyy, eikä liity liikuntaan!
Miten nukut? Miten syöt (mitä ja miten usein)?
Onko sulla aamulla virkeä olo?
Kyllä sille vetämättömälle ololle työpäivän jälkeen on syy jossain ihan muualla!Itse laihduin kahden lapsen jälkeen kun lopetin tupakoinnin ja aloin säännöllisesti kahdensti viikossa käymään lenkillä. Ei enempää tai vähempää, kirjoita kalenteriin milloin käyt lenkkisi (aina sama tuttu niin näet miten kunto kasvaa) ettet voi huijata itseäsi -et muista tai mielestäsi kävit maanantaina, vaikket käynyt. Tai sulla jää koko viikolla käymättä ja viikonloppuun jää molemmat lenkit.
Sitoudut siihen.Sitten ravinnon kanssa toinen juttu: syöt! Sä syöt vaikka mikä olis etkä jätä syömättä. Ota kerralla pienempiä annoksia jos annokset on isoja. Ota pienemmälle lautaselle vaikka koska sillä huijaa itseäänkin. ;)
Syöt parin tunnin välein, joskus riittää ihan vaan omenakin (tai joskus se tulee riittämään).Kaupassa ennen kassaa katso vielä mitä olet ostovimmassa laittanut kyytiin ja poista osa herkuista: sinä ne kotiin kannat ja suuhusi laitat.
Valitse vähän terveellisempiä vaihtoehtoja.
Osta kanaa, kalaa, kalkkunaa. Vähärasvaista lihaa. Kokolihaa!
Lisää heviä: kohta alkaa grillikausi niin laita grilliin kasviksia, ehkä hedelmiä? Meneekö grillatessa pelkkää makkaraa? Se sivuosaan.
Tee ruokasia salaatteja (varo kastikkeita, ainakin liiottelu).
Valkkaa kermajäätelön sijasta maitojätski, soija tai sorbetto seuraavana.
Suklaan sijasta semmonen tumma suklaa tai vähemmän kerralla, vaikka pari pätkistä.Mitä se liikkuminen teillä tarkoittaa? Sanot että lapset liikkuu paljon mutta MITÄ se tarkoittaa?
Lapset saa liikkua pari tuntia päivässä, makaako ne silti enempi koneella?
Miten liikutaan: juostaan pelissä, väännetään painissa, uidaan (ei maata porealtaassa)? Tässä on eroja.Syödäänkö illalla yhdessä ruoka, iltapala yms vai vetästäänkö valmismössöjä ja pikaruokaa?
Lapsille ei välttämättä kannata alkaa puhumaan että nyt aletaan syömään TERVEELLISESTI, sä vaan teet valintoja eri tavalla.
Mitä teillä olisi normaalisti viikonlopulle ohjelmana? Miten tänään liikutte tunnin, pari?
Tähän pitää vaan herätä ja ymmärtää että sinä kotiisi viet herkut ja sinä viet lapsia keilaamaan ja pelaamaan jalkkista, ei muut.
ap
tuntematon ihminen kommentoi uteliaana kesäterassilla "oot vissiin pieniin päin!" ja seisoin kaljatuoppi kourassa. Siltäkö mä näytin, raskaana olevalta kaljaa kittaamassa?
Se pysäytti niin, että aloitin seuraavasta aamusta pienentää syömisteni määrää. Laskin vähän kaloreitakin, pyrin syömään 1200-1500 päivässä. Lisäksi väsyin kerta kaikkiaan polvikipuun, olin leikkausjonossa. Ajattelin etten kehtaa mennä edes kontrollilääkäriin, jos en voi osoittaa laihtuneeni ja yrittäväni jotakin. Oi häpeän voimaa!
Joulunkin ohitin pienillä herkkupaloilla. Otin parin kilon herkuttelupömpötyksen pois neljässä päivässä.
Pääsin alkuvuodesta nutrausryhmään, olin itse pyytänyt apua laihtumiseen samalla kun hain hoitoa polveeni. Nutraus potkaisi hyvin alkanutta laihista eteenpäin ja nyt paino on jo sellainen, että pystyn liikkumaan. Olen tehnyt itseni kanssa sopimuksen viikottaisen liikunnan määrästä. Vain sen verran, että se tuntuu vielä kivalta. (uintia, vesijuoksua, kävelyä)
Nutraus kutisti mahalaukun niin, että on helppoa pysyä pienissä aterimäärissä. Noudatan tarkasti yksilöllistä ruokavaliota, kaloreita 1200. Olen suunnitellut sen oman rytmini mukaiseksi, mutta annetuilla ohjeilla.
Tärkein motivaattorini on itse elämä. En tahdo saada diabetesta, hajottaa munuaisiani, saada aivohalvausta, alaraajojen kuolioita, sydänkohtausta, maksasairauksia, menettää näköäni sokerisairauksien rappeuttamana. En halua kuolla ainakaan läskin takia.
Olen laihtunut reilut 20kg ja toinen mokoma on jäljellä, mutta itseluottamus kova.
Mies suhatutui aluksi vähän innottomasti tähän projektiini, on nähnyt niin monta yritystä. En tiedä miksi tämä nyt lähti eri tavalla käyntiin, into ei lakkaa. Mies on tullut mukaan kannustamaan ja osoittaa sen kyselemällä mitä tahdon kaupasta. Tuo mitä vain rehuja, hinnasta viis. Sellaista hiljaista myötäilyä, mutta näen että hänkin uskoo minuun. Ei suitsuta liikaa, nyökyttelee vain.
Palkitsen myös itseäni saavutuksista, mutta osaan tehdä sen jo muulla kuin ruualla :)) Ostan korun tai uuden vaatteen. Seuraavaksi olen luvannut itselleni kuntosalijäsenyyden. Siihen on matkaa 1,8kg.
Koko ajan tuntuu siltä, että olen tienaamassa lisää elinvuosia, se tuntuu ihanalta!
Toivon sinulle samanlaista oivallusta siitä miksi oikein tahdot laihtua. Kai sen tarpeen pitää lähteä tarpeeksi syvältä itsestä eikä jonkun julmistelevasta paasauksesta.
Toivon sinulle samanlaista oivallusta siitä miksi oikein tahdot laihtua. Kai sen tarpeen pitää lähteä tarpeeksi syvältä itsestä eikä jonkun julmistelevasta paasauksesta.
:D :D
Juuri tuon oivalluksen tarvitsen! Sina ja muutkin vastanneet auttoivat pitkalle!
Siinähän mää annoin omaa kokemusta!!!
Pitää tajuta ettei voi syyttää "työmatkaa", itselläni on sama 3 varttia suuntaansa, 3- vuorotyö ja useampi lapsi.
Kahden jälkeen on tullut toiset 2.
Jos sä näet viestini saarnaamisena niin se on sun ongelmasi. Mutta sä varmaan meinaat koko elämäsi tehdä laihdutuskuureja etkä muuttaa elämääsi.
Juuri herätystä tarttet. Mieti noita sun juttujasi äläkä puhu ympäripyöreitä, on tuttua mulle mutta pidä kirjaa asioistasi koska sun jutuissa on varmasti enempi ilmaa kuin mitä myönnät: ihan vaikka esimerkkinä sun lapsien liikkuminen PALJOON ja silti niillä on vatsaa!
15
Nyt olen Nutrilett-kuurilla ja kun olo on keveämpi ja mieli virkeämpi, jaksan paremmin käydä lenkilläkin :) jos vain mässään ja mässään, en jaksa liikkuakaan. Löystyneet housut ja kaventunut vyötärö myös antavat uutta pontta liikunnalle. Itselläkin raskas työ, aina en jaksa sen päälle liikkua, mutta ruokavalio on tärkeämpi jos laihtua haluaa. ja teen esim. lihaskuntoliikkeitä iltaisin tai aamuisin kotona.