Nälkä ajaa äidit leipäjonoihin

Leipäjonojen kävijämäärät ovat kasvaneet pääkaupunkiseudulla. Yhä useampi yksinhuoltaja ja lapsiperhe yrittää selviytyä maksuttoman ruoka-avun varassa.



Talouden rattaiden yskiminen näkyy maksuttoman ruoan jakelupisteissä pääkaupunkiseudulla. Leipäjonojen pituudet ovat venyneet vuoden sisällä niin Espoossa, Helsingissä kuin Vantaalla. Jo lähes viidennes ilmaiseen ruoka-apuun turvautuvista asiakkaista on yksinhuoltajia ja lapsiperheitä.



Espoon keskuksessa ilmaista ruokajakelua järjestävän Hyvä Arki ry:n toiminnanjohtaja Hannu Hätösen mukaan taloudellinen eriarvoisuus ja inhimillinen hätä ovat lisääntyneet viime vuosina. Vielä 2000-luvun puolivälissä yhdistys jakoi elintarvikkeita kerran viikossa noin 50 hädänalaiselle. Nyt ruokaa jaetaan viidesti viikossa yhteensä tuhannelle henkilölle.



–?Uutta tässä tilanteessa on se, että jonoissa on viimeisen vuoden aikana alkanut näkyä yhä enemmän äitejä, joilla on pieniä lapsia mukanaan, Hätönen toteaa.



"Köyhät jatkavat köyhtymistään"



Lapsiperheiden lisääntyneeseen ahdinkoon on havahduttu myös Helsingissä ja Vantaalla. RuokaApu-yhdistyksen elintarvikejaossa Vantaan Koivukylässä käy tiistaisin ja perjantaisin yhteensä noin 500 asiakasta. Hurstin leipäjonossa Helsingin Alppiharjussa vierailee lähes 1?500 vähäosaista viikoittain. Molemmissa lapsiperheet ovat tuttu näky.



–?Köyhät ovat jatkaneet köyhtymistään. Etenkin vanhusten ja lapsiperheiden kohdalla köyhyys on lisääntynyt rajusti ja uusia asiakkaita tulee elintarvikejakoon koko ajan, RuokaApu-yhdistyksen toiminnanjohtaja Riikka Halko kertoo.



Suomalaisten rinnalla jonoissa käy etenkin venäläisiä ja virolaisia, jotka ovat pääkaupunkiseudun suurimmat ulkomaalaisryhmät. Hätönen kertoo, että yritteliäimmät virolaiset ovat kiertäneet elintarvikkeiden jakelupisteitä pitkin lähiseutua ja lastanneet käyttämänsä pakettiauton täyteen ruokaa. Kohua herättäneitä Itä-Euroopan romaneja ruokajakeluissa on näkynyt vain harvoin.



–?Tyypillinen asiakkaamme on ihminen. Kansalaisuudella ei ole merkitystä, Halko korostaa.



Vaikka ruoka-apuun turvautuvien ruokakuntien määrä on kasvanut, voidaan tilanteesta löytää myös valoisa puoli. Alati paisuvien asiakasmäärien paineen edessä auttamismahdollisuudet ovat parantuneet. Päivittäistavarakauppojen lisäksi lahjoituksia saadaan aikaisempaa enemmän elintarviketehtailta ja maahantuojilta, mikä on monipuolistanut jaettavien elintarvikkeiden tarjontaa. Peruselintarvikkeiden lisäksi tarjolla voi satunnaisesti olla myös pesuaineita, hammasharjoja ja suklaapatukoita.



–?On hienoa, että osa yrityksistä kantaa yhteiskuntavastuuta lahjoittamalla tavaraa vähävaraisille, Hätönen kiteyttää.



Uskomattoman röyhkeää toimintaa on näissä kaikissa pisteissä :(