Miten teillä on pidetty rippijuhlat tai yo-juhlat, jos on vanhemmat eronneet

On ehditty pitää yhdet lakkiaiset varsin pian uskottomuuskriisin ja eron jälkeen (ja myöhemmin yhdet rippijuhlat, jotka järjestettiin samalla tavalla). Lapsen äiti halusi juhlat järjestää vaikka lapsi asui isällään. Lapsi päätti ketä kutsutaan, mm. isän uusi avovaimo (se aviokriisin kolmas osapuoli). Kaikki nielivät kiukkunsa ja vihansa ja juhlat pidettiin onnistuneesti. Sukulaisia kutsuttiin muutenkin kummaltakin puolelta, mutta enemmän ystäviä.

puolelta eivät ole tervetulleita. Voivat keskenään järjestää sitten jotain ankeita varjojuhlia.

puolelta eivät ole tervetulleita. Voivat keskenään järjestää sitten jotain ankeita varjojuhlia.

Olen ihan varma, että lapsen äiti ajatteli juuri näin ja silti nieli kiukkunsa ja kohteli minua (se exän huora) ja exäänsä hyvin lapsen juhlissa. Itse olin ihan paniikissa kun olin varma että se koko suku syö mut elävältä siellä. Toiset osaa.

Lähivanhempi järjestää ja lähettää kutsut. Ne ketkä ei siedä osallistua tai eivät osaa käyttäytyä, jääkööt tulematta tai järjestäköön omalla porukalla toiset juhlat.

Meillä on järjestetty kahdet rippijuhlat ja yhdet yo:t. Olen kutsunut ex-miehen puolelta lähisukua ja ex-miehen tietysti. Ex-mies ja ex-anoppi eivät ole tulleet juhliin, mutta muut sukulaiset ovat hyvillä mielin ja avoimesti tulleet juhlimaan.

puolelta eivät ole tervetulleita. Voivat keskenään järjestää sitten jotain ankeita varjojuhlia.

Olen ihan varma, että lapsen äiti ajatteli juuri näin ja silti nieli kiukkunsa ja kohteli minua (se exän huora) ja exäänsä hyvin lapsen juhlissa. Itse olin ihan paniikissa kun olin varma että se koko suku syö mut elävältä siellä. Toiset osaa.

puolelta eivät ole tervetulleita. Voivat keskenään järjestää sitten jotain ankeita varjojuhlia.

Olen ihan varma, että lapsen äiti ajatteli juuri näin ja silti nieli kiukkunsa ja kohteli minua (se exän huora) ja exäänsä hyvin lapsen juhlissa. Itse olin ihan paniikissa kun olin varma että se koko suku syö mut elävältä siellä. Toiset osaa.

tehtävä nöyrtyä ja osata. Muiden osapuolten ei sitten tarttekaan.

suvut juhlineet sulassa sovussa, myös ex ja uusi vaimonsa sekä hänen lapsensa ed. suhteesta sekä mun uusi aviomieheni ja meidän yhteiset lapset olleet paikalla. Myös vanhaintanssien, koulun päättäjäisjuhlien tms. jälkeen olen kutsunut kahville, sivistyneesti on seurusteltu ja jopa hauskaakin ollut.



Kysyy aikuisuutta- kaikki eivät tähän pysty mikä on suuri sääli lasten kannalta!

meillä ydinperhe, mutta tutuilla toimi niin, että lähivanhempi järjesti juhlat kotonaan eli lapsen kodissa ja juhliin kutsuttiin kaikki lapsen sukulaiset ja perhetutut. hyvin se äitikin sinne mahtui, vaikka olikin ex-miehen järkkäämät juhlat. vaikka olisivatkin olleet kylmissä väleissä, miten se muuhun sukuun vaikuttaa? kuka on niin itsekäs tai lapsellinen, että ajattelee tuossa kohtaa itseään eikä sitä juhlittavaa lasta/nuorta?

En ilmeisesti osannut kuitenkaan kirjoittaa niin että av-mammat ymmärtäisi.

Mun mielestä "bonuslapseni" äiti toimi aivan mahtavasti kun pystyi nielemään kiukkunsa lapsen toiveen tähden. Olisihan hän voinut myös todeta, että isä järjestäköön juhlat ja hän ei niihin tule. Tai että isän uusi avovaimo ei saa tulla. Minä en ollut itseäni juhliin tunkemassa, mutta se oli lapselle tärkeää. Kaikki kunnia siis lapsen äidille.

puolelta eivät ole tervetulleita. Voivat keskenään järjestää sitten jotain ankeita varjojuhlia.

Olen ihan varma, että lapsen äiti ajatteli juuri näin ja silti nieli kiukkunsa ja kohteli minua (se exän huora) ja exäänsä hyvin lapsen juhlissa. Itse olin ihan paniikissa kun olin varma että se koko suku syö mut elävältä siellä. Toiset osaa.

tehtävä nöyrtyä ja osata. Muiden osapuolten ei sitten tarttekaan.

Minulle on mahdotonta päästää exän nykyistä vaimoa meille rippijuhliin, enkä pystyisi tapaamaan häntä missään muussakaan tilanteessa. Haluaisin tottakai käyttäytyä aikuismaisesti ja pystyä kohtaamaan tämän ihmisen, mutta hänet nähdessäni kaikki ikävät muistot nousevat pintaan ja purskahdan itkuun... toinen vaihtoehto on että saatan mennä ja haukkua hänet pystyyn. En halua pilata poikani rippijuhlia tällaisilla kohtauksilla, joten äitipuoli ei voi päästä poikani rippijuhliin. Itse en aio niistä pois jättäytyä, koska olen kuitenkin pojalleni läheisempi kuin hänen isänsä. Olen yrittänyt päästä yli vuosikausia kestäneestä pettämisestä, valehtelusta ja haukkumisesta mitä sain kokea tuon naisen taholta, mutta en ole siihen pystynyt. Tilanne ei ole juuri korjaantunut vaikka erosta on 5 vuotta aikaa ja minulla on uusi ihana mies. Minusta on epäreilua hänenkin kannaltaan että vanhat haavat ovat vielä auki. Pystyn elämään ihan normaalisti ja juttelemaan exän kanssa asiallisesti, ainoastaan sen naisen näkeminen saa minut ihan sekaisin. Ammattimaista keskusteluapuakin olen saanut tämän asian tiimoilta, mutta psykologikin totesi että kaikkia asioita ei vain voi unohtaa :(



Toivottavasti muutama lisävuosi auttaisi asiaan koska rippi- ja ylioppilasjuhlia on tulossa lisää.

Reilua olisi, että nämä "hyvinkäyttäytyvät" ex-puoliso ja hänen uusi puolisonsa pitäisivät juhlat ja koko kattaus lapsen molemmin puolisin sukulaisineen juhlisi siellä. On kohtuutonta vaatia, että petetyksi tullut lähivanhempi hoitaa kaiken mukisematta. Toki tässä pitää muistaa hyvässä hengessä ja lapset huomioiden.

meillä myös edessä ihan samanlainen juttu...ja mulla mahahaava jo pelkästä ajatuksesta.

juhlia ei järjestetä kummankaan kotona mikä on oikeasti helpompi niin ja toivomus on mullakin että exän suvun puolelta juhlat sujuisi kunniakkaasti ihan vaan meidän ihanan lapsen takia joka ei oikeastikaan ole syylllinen huonoihin väleihin...

kun asuimme äidin kanssa ja isä muutti toiselle paikkakunnalle. Äiti oli eronkin jälkeen enemmän tekemisissä isän sukulaisten kanssa kuin isä, joten oli ihan luonnollista, että kaikki sukulaiset ja tuttavat kutsuttiin, jotka olisi kutsuttu enne eroakin. Isä oli ainoa, joka ei saapunut juhliin (oli toki rippikirkossa ja ylioppilasjuhlissa koululla), vaikka äiti taisi kohteliaisuuttaan kutsua hänetkin juhliin. Rahaa äiti ei ikinä isältä pyytänyt, eikä isä tarjoutunutkaan osallistumaan kustannuksiin.

juhlat lainausmerkeissä, koska exä(mies)ei järkännyt kunnollisia juhlia. Eli meillä mun kotona ei exä tai hänen sukulaiset ole käyneet koskaan, enkä minä ole käynyt exällä. Samoin toimii minun nykyinen mieheni exänsä kanssa, häntä ei kutsuta eikä menisi vaikka kutsuttaisiinkin. Silti kaikki ovat puheväleissä, mutta tavat ovat tällaiset.

mutta meille he eivät voineet tulla, koska mun mies ei halua olla mun exän kanssa saman katon alla. Exä on aikoinaan käyttäytynyt typerästi. Vaari oli kutsuttu, mutta ei ilmeisesti solidaarisuudesta poikaansa kohtaan tullut.



Yo-juhlat todnäk. pidetään vaarin talossa niin kaikki voivat osallistua.

Äiti ei tullut juhliin uuden miehensä kanssa, vaikka oli kutsuttu. Lapsen yo-juhlat järjesttettiin vuokratiloissa, ja kaikki oli paikalla.

voin sanoa, että mun exä pahoinpiteli mua henkisesti ja fyysisesti kymmenen vuotta ennen kuin jätti mun toisen naisen takia.



Mä pelkään sitä ihmistä, ja sitten mun pitäisi vielä päästää se kotiini:-O Ei edes lapsen takia.

oikeastaan toivon, ettei lapsi mene rippikouluun, niin ei tule tilannetta eteen.



Kun on oikein pahasti loukattu, niin ei ole helppo ajatella "lapsen juhlathan nämä ovat". Kun on vuosi tehnyt töitä sen eteen että pääsee exästä ja sen teoista henkiseen tasapainoon ja tietää että yksi nauru tai ylimielinen katse juhlissa voi suistaa sut taas äärettömään tuskaan...ei ole helppoa "käyttäytyä".

Nyxät, exät ja koko suku. Meistä ei kukaan kanna (ainakaan näkyvää) kaunaa, joten kaikki mahtuu iloisesti saman katon alle, vaikka erossamme oli kolmaskin osapuoli.

Mummoni alkoivat tappelemaan kirkon pihalla, YKSIKÄÄN ihminen äidin puolen suvusta ei tullut juhliini. Halusin kaikki juhlimaan mutta en saanut kuin muutaman ihmisen isän puolen suvusta... Koko ikäni muutenkin olin joutunut isäni ja äitini riitojen välikapulaksi ja sitten pilasivat rippijuhlanikin. En ole ikinä antanut anteeksi, näin monen vuodenkaan jälkeen...