tarvis oikeasti apua sairaalloiseen mustasukkaisuuteen
Taustasta sen verran, että olen toisen vanhempani hylkäämä ja yhdessä parisuhteessani todella härskisti petetty.
En pysty luottamaan miehiin ollenkaan. Pieni katsekin saa mut päiviksi tolaltani ja "vaistoni" kertoo koko ajan toisen pettävän.
Jätin viimeisemmän miesystäväni tästä syystä.
Leikin viikkotolkulla salapoliisia ja kehitin pettämisteorian. Selitin sen miehelle, joka vaan hymähteli.
tämän jälkeen tunsin itseni niin naurettavaksi ja säälittäväksi, etten pystynyt jatkamaan suhdetta.
Olin vuosia sinkkuna ja silloin prosessoin asiaa ja kävin terapiassa. Luulin päässeeni siitä yli ja kuitenkin joka kerta kaikki kaatuu tähän.
jopa rakastellessa mietin ketä mies ajattelee. Miehen hokiessa nimeäni kuvittelin, että se yrittää peitellä jotain.
Sen verran kauheeta tämä on, etten aio enää uskaltaa suhteisiin. Yksinolo kuitenkin ahdistaa, mutta vähemmän kuin suhteessa.
Miten tästä voi päästä irti? Joku viisas palstalainen osaa varmaan jotain kertoa...toivon .
Kommentit (6)
ja sain siitä kyllä paljon apua muihin ongelmiini (masennus, paniikkihäiriö), ja en edes silloin tiedostanut mustasukkaisuuden istuvan niin syvällä (en seurustellut silloin)
sitten suhteeseen, kun sellaisen miehen läöydät jonka kanssa haluat olla. Et voi kuin pienin askelin koittaa "parantua". Ja vaikka kamalalta kuulostaa niin koita ajatella sitä kamalintakin, että jos pettäisi niin MITÄ SITTEN??? Sinä lähdet helvettiin suhteesta ja aloitat puhtaalta pöydältä ja sekin tuska ajan kanssa helpottaa. Mutta, eikö ole parempi ottaa sekin riski, että ehkä (toiv.ei) niin voi käydä että pettää, kun se että elää yksin "vankina"? Käytökselläsi ainakin ajan kanssa "laitat" miehen pettämään. Koita kaivaa sinun vahvuutesi ja hyvät puolet esiin. ALuksi suosittelen sinun työstämään taraumasi lapsuudessa.. Sinun tulee saada itsesi ehjäksi ja luottaa ITSEESI. Minä olen ennen ollut (reilu 3v sitten) voisi sanoa sairaalloisen mustasukkainen kaikesta ja ilman syytä. Minä työstin ajatuksia ITSE ja keskustelin kyllä jonkun verran äitinikin kanssa (mikä todella auttoi). Mies oli kyllä äärettömän pitkäpinnainen myös kanssani. Siten aloin miettimään, että jumalauta jos mä tuon miehen menetän, jossa on KAIKKI mitä haluan, niin en ikinä pääse ainakaan siitä yli!! Pikku hiljaa aloin muuttumaan ja toistin itselle, että mies rakastaa minua ja haluaa olla juuri minun kanssa jne. ja raskauden/lapsen myötä erityisesti tapahtui käytännössä koko muutos. En halua lapselleni näyttää sellaista roolimallia ja haluan hänelle hyvän perheen, en halunnut että minun tyhmyydestä se ainakaan on kiinni.Ei tästä kai mitään apua ollut, mutta kirjoitin kuitenkin tämän sekavan tekstin. :)
läääk.masennukseen ja paniikkihäiriöön?
Mustasukkainen ihminen tuhoaa ihmissuhteensa ilman apua
Pilaisit vain kumppanisi elämän.
T. Sairaanloisen mustasukkasen X
jos et terapiastakaan saanut apua, niin tilanne on paha... Oliko se ihan kunnon terapia: kauanko kesti ja mikä oli terapeutin suuntaus?