Lue keskustelun säännöt.
Miksi tämä tuntuu niin hiton pahalta...
25.05.2012 |
ero siis. syyt: liika juominen, liika riitely,mies ärtynyt( vaikka mistä syystä)melkein koko ajan..., voidaan sopia vaan seksin avulla tai jos molemmat juoneet. ei tässä oo enää järkeä. silti tuntuu niin vaikeelta päätökseltä ja tosi pahalta että tää perhe hajoaa. kohtalotoverit, kommentoikaa? :(
ps ja mietin koko ajan teenkö oikein, jos eroa haen, koska tiedän miehen käytöksen johtuvan pahasta stressistä. en vaan enää jaksa näitä tilanteita, humalaisuutta, riitoja, etäisyyttä. asumusero nyt varmaan ensin...jos se tilanne joskus vielä muuttuu.. toinen vaihtoehto on olla yhdessä; annan sit miehen olla omillaan eli tehdä mitä haluaa ja pidän turpani kiinni. nyt olen lähes puhumatta, koska en haluu riidellä. lasten eessä ollaan ok:t..
Kommentit (12)
että isällä on sairaus, jota ei voida hallita nyt, riippuu lasten iästä, kuinka tarkkaan voi kertoa. Valehtelu ei tule auttamaan.
Sori., mutta juokoon vaikka hengiltä, ei ole sun vastuulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kommentistasi.. Noinhan se menee..en mä voi miestä "pelastaa"..enkä liittoa yksin. Jos joku teistä jaksaa, kertoisitko miten lapset on eron kestäneet? Sekin surettaa.. Kaikki tuntuu väärältä; jos jään se on väärin, jos eroon sekin väärin:(( vaikka ero ei oo väärin , siltä se vaan tuntuu. Ap
jossa vanhemmat jäi roikkumaan varsinaiseen ihmissuhdehelvettiin. Oli viinanjuontia, mustasukkaisuusriitaa, pelkoa kun isä ei tullut ravintolasta yöksi kotiin, jne. koko kattaus. Veljeni kanssa ollaan monesti puhuttu, että olisiko meistä tullut normaaleja ihmisiä, jos isä ja äiti olisivat uskaltaneet erota.
Avioliitto ei ole lapsille aina paras vaihtoehto. Mutta mitään sääntöä, joka pätisi aina, ei ole. Mutta ehkä toi mitä sanoin, antaa sulle vertailukohtaa ja ainakin varmuuden siitä, että ero ei aina ole lapsille kauhistus, joskus yhdessä pysyminen voi satuttaa yhtä paljon tai enemmän.
Tsemppiä, ja toivottavasti saat paljon erilaisia näkemyksiä. Kun lukee erilaisia, niin aika usein tunnistaa sen, mikä tuntuu omaan tilanteeseen parhaalta ja siitä saa voimaa mennä sit siihen omaan suuntaan.
Anteeksi kun kyselen, mutta voitko kertoa miten se vanhempienne suhde teihin lapsiin vaikutti? Kun kirjoitit et olisitte ehkä normaaleja jos ois tullut ero..
Älyttömintä tässä on se että omassa lapsuuden kodissa oli kauheesti riitoja vanhempien välillä, juonista( vain toinen) pettämiskuviota( puuttuu meiltä onneks) ja vittumainen ilmapiiri. Nyt kuvittelen et meillä paremmin, tai ksi vähän onkin. Mies ei koskaan juo/ oo humalassa lasten nähden( mut sit väsynyt juomisen jälkeen eikä jaksa osallistua mihinkään, ees herätä kunnolla) ja minä olen aina turvallisesti lasten saatavilla, puuhailen ja teen ja kuuntelen heitä.. Lapsuudessa i ei ollu sitä turvallista aikuista:( mut riitoja lapsemme kuulevat:( selittelen sit niitä isoimmille, et iskä on töistä väsynyt, kyse töistä jne.. Ja sanon et ei missään nomessä johdu lapsista. Kauhean surullinen olo vaan. Voimaton jotenkin.
Lisää vertaistukea otan vastaan jos voitte.Kiitos.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helppo olekaan. Riippuu myös miten sen miehen kanssa hoidatte. Ei tuohon liittoon jääminen hyvältä kuulosta. Voimia ja uskallusta ratkaisuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta kukapa jaksaa kattoo liikaa juomista ja olla kireissä väleissä.
Pitäähän parisuhteessa pystyä puhumaan.
että eipä tekstiini voi mitään sanoa...mutta onko ketään joka ois jäänyt vastaavaan tilanteeseen ja liitto ois parantunut? oon kohta sekasin siitä mitä teen...koska kuitenkin rakastan miestä:( mutta toisaalta kireys ym rasittaa niin paljon..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta minusta teet oikein, että teet pesäeroa, ole itsekin sitten liikoja juomatta ja koeta parantaa sitä tavallista elämää lasten kanssa!
Tsemppiä!
t. tiedän alkoholismista lähes kaiken :(
Mitä sanon lapsille ym.. Ja mitä jos miehen juominen ryöstäytyy täysin jos ei asu meidän kanssa. Ei oo tietty mun vastuulla. Toivoin niin että jokin muuttuisi, ettei ois tarvinnut lähteä eroamaan. Mutta ajattelen koko perheen parasta, eikä kireä ilmapiiri ja muu ole hyväksi loppupeleissä kenellekään:( voiko tuo mies muuttua.. ap
monessa epäonnistuneessa suhteessa juuri sen vuoksi, ettei mies romahtaisi kokonaan sitten kun on erottu. Joka kerta suhde on kuitenkin lopulta kaatunut. Jälkikäteen on harmittanut, miten paljon meni aikaa hukkaan, kun sitä päätöstä vetkutti. Kertaakaan se ei miestä parantanut, juomista lopettanut, opettanut meitä olemaan riitelemättä. Joten ap, mä sanoisin, että mitä ikinä teetkään, niin älä jätä ottamatta eroa siksi, että pelkäät että miehen juominen riistäytyy eron jälkeen käsistä. Kuten sanottu, ero voi tulla joka tapauksessa, onko sit kiva, kun taas on viisi vuotta vanhettu, ero tuli ja mies ei sitten siihen hajonnutkaan. tuollaiseen itsensä uhraamiseen ei kande lähteä.