G: Päiväsi kohokohta?
Mulla pojan lääkärikäynti.
Vastassa oli tuttu, todella miellyttävä naislääkäri, jonka olen nähnyt viimeksi 1v sitten. Hän tervehti ja oli tiputtaa silmät päästään, hymyili leveästi ja piirteli sanattomana käsillään ilmaan lantion kaaria. "On.. on tapahtunut jotain!!!"
-20kg :)
Kommentit (22)
Koko päivä meni vituiksi, onneksi koitti taas kotiinlähtökin
eli pitkänä sairastanut kuoli.
eikö kenenkään päivässä ole mitään hyvää??
Raju oksennustauti ja nyt nukkuu ja me muut ollaan vielä terveitä!
Ja vihdoin aurinko :)
Meneillään pitkä, raskas ja erittäin kallis oikeusprosessi. Silti oli mukava jutella asianajajan kanssa.
kasvoilla, kun näki minun tulevan töistä päivällä. Olivat isänsä kanssa ulkona minua vastassa.. :)
kun painan pään tyynyyn.
-rättipoikkiväsynyt
se kun anoppi kävi kahvilla ja anto 50€ synttärilahjaks. Meinaan ostaa vaatteita =)
loppui vähän aiemmin kuin olin pelännyt, enkä myöhästynytkään siitä mihin mennessä olin luvannut miehelle olla kotona (hänellä tärkeä iltameno).
Mä en vain jaksa noita pentuja enää.
Lasten kanssa syöty jätskiä pihalla ja olen tehny puutarhahommia ihanassa pihassamme ja nauttinut täysin siemauksin! :)
lapset töissä hymyili
se siis duunin kohokohta, kotoa en kerro:)
Mä en vain jaksa noita pentuja enää.
jos vaikka jaksaisit sen verran että hakisit apua itselles?
soita neuvolaan, naapurille, sukulaiselle tai jos mahollista niin palkkaa apua mll tai jos todella piiputat niin soita 112 mutta älä jää yksin, apua pitää hakea kun vielä jaksaa kirjottaa av:lle ettei mene pahemmaksi
se on vaikeaa mutta auttaa, usko mua. se vaan pitää tehdä. soita, pyydä ja vaadi apua kunnes saat. voimia.
Aina on tullut esteitä ja keskeytyksiä, hypin kyllä välillä pois koneen ääreltä tänäänkin. ;) Pidin puoleni ilmoittamalla jo heti aamulla, että nyt on minulle järjestyttävä aikaa!
kun ihastuksen kohde hymyilee ja juttelee mulle! Ja se, kun saa jälkikäteen analysoida sen jokaisen eleen ja ilmeen päässään... Huh miten iiiihanaa! :)
Mä en vain jaksa noita pentuja enää.
jos vaikka jaksaisit sen verran että hakisit apua itselles?
soita neuvolaan, naapurille, sukulaiselle tai jos mahollista niin palkkaa apua mll tai jos todella piiputat niin soita 112 mutta älä jää yksin, apua pitää hakea kun vielä jaksaa kirjottaa av:lle ettei mene pahemmaksi
se on vaikeaa mutta auttaa, usko mua. se vaan pitää tehdä. soita, pyydä ja vaadi apua kunnes saat. voimia.
Molemmilla lapsilla on vain hankala vaihe menossa (nuoremmalla paha uhmaikä ja vanhempi ei pysy hetkeäkään hiljaa. Siis höpöttää, vaikka mitään asiaa ei olisi, tauotta. Tuohon päälle vielä jatkuvaa tappelua, siis sisarusten kesken). Se väsyttää ja hermot menevät useammin kuin kymmenen kertaa päivässä.
Tänään on taas ollut niitä päiviä kun ei vain jaksa ja lasten nukkumaan meno on ollut se kohokohta, tulipa ainakin hiljaista. Saa vähän aikaa omat hermot levätä.
Rakkaita nuo silti ovat =)
Heitin työkamat kotiin ja istahdin hetkeksi esikoisen kanssa sohvalle jutustelemaan ennen kuin hain kuopuksen päiväkodista. Oli ihanaa olla hetki kaksin siinä auringonpaisteessa.
(Tiedän että jos olisin mennyt suoraan päikkyyn = 10 min aiemmin, olisin joutunut keskelle uloslähtöryysistä.)
Tai minä lähinnä istuin painona, 1-v. ja 6-v. leikkivät, pomppivat, juoksivat, hihkuivat. Aurinko paistoi, olin t-paitasillani.
ja sain lenkkikamat päälle. Tosin mentiin vain kilometrin päähän kirjastoon, mutta on sekin jotain.
Niin ja taisin tuntea vauvan potkuja!