Väkivallan, raiskauksen myöntäminen itselleen.

Puran nyt tänne näitä ajatuksia, jos jollain on kertoa omia kokemuksia niin kiitos!



Siis, olen elänyt jo yli 30 vuotiaaksi ja vasta nyt oma mieli alkaa ymmärtää mitä keho on kokenut 14-, 15-vuotiaana. Raiskauksia ja pahoinpitelyitä. Tuntuu tosiaan oudolta, että näihin päiviin asti olen pitänyt vanhoja tapahtumia jollain tapaa normaaleina tai että olen ne itse ansainnut. Nyt kun joudun miettimään avioliiton kipuiluja ja omien lasten tekemisiä ja menemisiä niin alan tajuta, että ehkä, kenties, ei vaan kyllä, eihän ne teot ole olleet oikein.



Tiedän, että meitä on muitakin, kuulin vastaavia tapauksia useampiakin silloin. Mutta kyllä se vaan niin on, että nuori ihminen on aika helposti manipuloitavissa ja peloteltavissa hiljaiseksi.