Kaipaatko Suomeen niitĂ€ entisajan turvallisia ja rauhallisia maalaiskouluja, joissa oli vain muutama kymmenen oppilasta? đđ»đđ»đđ»đđ»
Kolme opettajaa piti kaikki kolme kaksoisluokkaa kurissa ja ojennuksessa.
Aamu alkoi hartauksella ja pĂ€ivĂ€ pÀÀttyi YstĂ€vĂ€ sĂ€ lapsien -virteen. đ„Č Ei ollut kieliongelmia, kulttuurieroja eikĂ€ muitakaan S2-alueiden monimuotoisia ongelmia.
Ei ollut ADHD-oppilaita, eikÀ nepsyjÀ. EikÀ kukaan kuvitellut olevansa kissa. Koulun oma keittÀjÀ oli kaikkien pitÀmÀ ja teki hyvÀÀ ruokaa.
Jokainen oppilas tunsi kaikki oppilaat, sisarukset ja vanhemmat ja opettajat myös. EipÀ siinÀ kauheasti kukaan olisi kehdannut ryppyillÀ toiselle. Opettajaa kunnioitettiin.
NykyÀÀn kaikki lapset tungetaan jÀttikouluihin. Miten ihmeessÀ Suomessa oli vielÀ 80-luvulla varaa tÀllaiseen, ettÀ joka kylÀssÀ oli oma pikkukoulu?
Kommentit (12)
En todellakaan. Piiri pieni pyörii ja kun jouduit sen piirin ulkopuolelle se oli yhtÀ helvettiÀ.
Ăö. Kun menin 70-luvun alussa oppikouluun, luokassa oli 40 oppilasta, suurin osa levottomia poikia. SitĂ€ ennen oli ollut erikseen poika- ja tyttökoulut. Miespuolinen maantiedonopettaja ei ollut koskaan ennen opettanut tyttöjĂ€ ja villiintyi meistĂ€ niin ettĂ€ kĂ€pĂ€löi meitĂ€ innoissaan ja haisi vanhalta viinalta. TĂ€mĂ€ itĂ€suomelaisessa pikkukaupungissa. LĂ€hes kaikki opettajat olivat enemmĂ€n tai vĂ€hemmĂ€n epĂ€pĂ€teviĂ€ ja persoonallisuushĂ€iriöitĂ€. Uskonnonopettajat propagoivat naispappeutta vastaan. Erosin kirkosta heti kun tĂ€ytin 18.
En todellakaan kaipaa entisaikaa.
Ihminen oli suunnilleen samanlainen kuin nyt. ElÀmme harhassa, ettÀ ADHD, yms mÀÀrÀ on kasvanut. SiitÀ ei ole pienintÀkÀÀn todistetta. Voimme kyllÀ pÀÀstÀ tutkimaan ennen elÀneiden ihmisten kroppaa, mutta emme sitÀ, mitÀ mielessÀ liikkui.
KÀvin ala-asteen tuollaisessa koulussa. Opettajia oli kaksi. HyvÀ kouu se oli, ja niistÀ ajoista jÀi mukavat muistot.
Onko pöljempÀÀ sanontaa olemassa kuin se ettÀ ennen kaikki oli paremmin? Kannattaa tutustua historiaan, persvektiivi auttaa.
EikÀ opittu taivuttamaan sanaa hartaus oikein. Se on hartaudella, ei hartauksella.
Olin tuollaisessa koulussa ensimmÀisen luokan. Ei se mitÀÀn idylliÀ ollut sekÀÀn. KyllÀ minua naapurintyttö koulumatkalla kiusasi. EhkÀ kun olin toiselta puolen maata tullut ja puhuin eri tavoin kuin muut. YhdestÀ pojasta opettaja ÀÀneen luokan edessÀ huokaili, ettÀ tÀmÀn olisi vielÀ pitÀnyt yksi vuosi kotonaan kasvaa, kun ei oppiminen ottanut sujuakseen. EhkÀ totta, mutta mitÀ se muulle luokalle kuului, tajuan nyt.
Rehtorin lapset olivat lellikkejÀ, joista toisen viulunvingutusta oli kuunneltava joka juhlassa. No, ei niitÀ monta minulla ehtinyt olla.
Ja entÀs ne koulumatkat muuten. Talvella lunta tuiskutti keskellÀ peltoaukeaa kulkevan tien niin umpeen, sitÀ oli haarovÀliin asti. SinnikkÀÀsti tarvoin eteenpÀin hÀmÀrtyvÀssÀ illassa ja toivoin etten putoa ojaan, kun etsimÀÀn lÀhtenyt isÀni minut löysi.
KÀvin semmoista. Koko koulu oli mukana kiusaamisessa. Syy oli varmaan se, kun olen v***n autisti. Sellaista ei hyvÀksytty 80-luvulla.
Luokallani oli 6 oppilasta ja yhdellÀ oli selvÀ ADHD, vaikka sitÀ nimeÀ levottomuudesta ei vielÀ kÀytetty. Pojan vanhemmat yrittivÀt hakata levottomuuden pois, eivÀt onnistuneet.
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan. Piiri pieni pyörii ja kun jouduit sen piirin ulkopuolelle se oli yhtÀ helvettiÀ.
Olin 8v, kun jouduin sijaisperheeseen ja sen myötÀ aloitin koulun kylÀkoulussa. Ja eihÀn tÀllÀinen laitoslapsi normaalien lasten arvoinen kaveri ollut.
Miten ihmeessÀ Suomessa oli vielÀ 80-luvulla varaa tÀllaiseen, ettÀ joka kylÀssÀ oli oma pikkukoulu?
Suomessa oli vielÀ 80-luvulla joka kylÀssÀ myös lapsia. EnÀÀ ei ole.
Ja sitten Suomella menee nykyÀÀn vanhusten hoitamiseen paaaaljon enemmÀn rahaa kuin vielÀ 80-luvulla. Aikaisemmin kuoltiin ajoissa pois, miehistÀ monet heti elÀkkeelle jÀÀtyÀ ja kertalaakista. Työttömyys vaikuttaa myös. Ennen lÀhtivÀt työttömÀt Ruotsiin eivÀtkÀ jÀÀneet oman maan taloutta rasittamaan.
Huomasin juuri, ettÀ entisessÀ kylÀkoulussani oli viime kevÀtlukukausi se viimeinen. Ei vain ollut tarpeeksi lapsia enÀÀ.
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan. Piiri pieni pyörii ja kun jouduit sen piirin ulkopuolelle se oli yhtÀ helvettiÀ.
Miksi sen piirin ulkopuolelle jouduttiin?
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan. Piiri pieni pyörii ja kun jouduit sen piirin ulkopuolelle se oli yhtÀ helvettiÀ.
Kaksi ekaa luokkaa ulkopuolisena nÀistÀ pienen piirin piirileikeitÀ ja kolmannesta luokasta eteen pÀin sai kadota siiheen massaan.
Koulumatkat tÀrkeitÀ. Muistan kun siskoni joitui johonkin kylÀkouluun, joka oli kaukana kotoa. LÀhempÀnÀ olisi ollut koulu. mutta jostain syystÀ taas koulupiirijsko meni niin. ettÀ ei sinne pÀÀssyt. Oli 70-luvun lopulla
Muistan kun oli kamala lumipyry ja autollakaan ei meinannut pÀÀstÀ koululle. Oli oikeasti jonkun pilkutien varrella.
SitÀ en tiedÀ miten siellÀ oli oltavat
Kun muutimme paikkakuntaa ja siirtyi isompaan kouluun hÀntÀ kiusattiin siellÀ. mutta opettajan mukaan ei ollut mitÀÀn sellaisen. Sain huonon kuvan hÀnen opettajistaan ja luokkakavereista. Olin pari vuotta nuorempi.
Omst lapseni taas aloittivat HelsingissÀ erillisessÀ
pikkukoulussa, jota voitaisiin kutsua sivupisteeksi ja sitÀ se olikin eli isomman koulu alaisuudessa.
Ainskin toiselle lapselleni tuo ei ollut hyvö psikja, sillÀ siellÀ oli kiusaaja. . HÀnelle ainakin paremmat oltavat isommassa koulussa kun siirtyi sinne, Kumpikin siirtyi isompaan, kun ei tuolla ollut luokkia kun pari ensimmÀistÀ
Olen saanut varsin kummallisen ja ikÀvÀn kuvan koulumaailmasta ja opettajista Suomessa. Joskus mielellÀni kerron niistÀkin.