Millainen avioliitto vanhemmillasi oli?
Kerro myös vuosikymmen, jolloin syntyivät.
Minun vanhempani vihasivat toisiaan. 40-luku.
Kommentit (15)
Jälkikäteen olen kuullut millainen oli, ei hyvä. Erosivat kun olin pieni.
Omat vanhemmat syntyivät 30-luvulla. Olin jo lapsena sitä mieltä, että heidän ei olisi pitänyt ikinä tavata toisiaan. Kotona oli joko raivokasta riitelyä tai viikkojen mykkäkoulua, hirveän ahdistavaa lapselle. Asuttiin ahtaasti, joten minnekään ei päässyt pakoon.
20-luvulla syntyneet vanhemmat. Suurta rakkautta ja toisistaan ja lapsista huolehtimista alusta loppuun. Kuolivatkin 3 päivän sisällä. Heidän rakkautensa voitti aikamoiset esteet, ennenkuin pääsivät yhteen.
Esimerkki, johon on vaikea itse päästä.
40-50-l syntyneet, avioliitto on ollut seesteinen, koska erityisesti isäni on hyvä ihminen ja mies, ei mikään naisvihainen. Äitini tietysti myös on kunnon ihminen, mutta naiset nyt miltei aina ovat muutenkin.
Synt. 1920-luku ja toinen synt. 1940-luku melkein 50-luku. Äiti töissä, isä sairaseläkkeellä. En nähnyt oikein heitä keskenään koko aikaa tai muista kaikkea kuultua (en kuunnellut aikuisten asioita), juttelivat jotain, äiti paljon poissa. Kesti 10+ vuotta, isä kuoli. Tulisia tai "normaalissa" roolissa. Ankaria lapselle osaksi. Äitini raivoluonne ei sovi isälle, ehkä myös toisinpäin. Olivat eri huoneissa nukkumassa.
Suuria ikäluokkia ovat. Ja luulen että ihan hyvä liitto heillä on ollut. Koskaanhan ei toisten suhteisiin pääse sisään niin että näkisi kaiken mutta en ole koskaan nähnyt merkkejä siitä että suhteessa olisi jotain isoa vikaa.
-30 luku. Olivat täysin epänormaaleja. Äitini ei heitellyt astioita seinille eikä isäni pieksänyt äitiäni kännissä.
Ennen sotia syntyneitä. Vihasivat toisiaan. Äitini opetti minut halveksimaan miehiä, isäni opetti halveksimaan naisia.
ilmeisesti perseestä kun erosivat.
Vierailija kirjoitti:
40-50-l syntyneet, avioliitto on ollut seesteinen, koska erityisesti isäni on hyvä ihminen ja mies, ei mikään naisvihainen. Äitini tietysti myös on kunnon ihminen, mutta naiset nyt miltei aina ovat muutenkin.
Minunkin äitini oli ns. kunnon ihminen, eli kulissit kunnossa mutta kotona lapsiaan kohtaan väkivaltainen.
30-40- lukujen vaihteessa syntyneet. Vaihtelevaa oli, kahteen kertaan meinasivat erota, toisaalta olivat kai aika kiinni toisissaan. Isän kuolemaan asti olivat yhdessä. Aivan erilaiset ihmiset persooniltaan.
Vierailija kirjoitti:
ilmeisesti perseestä kun erosivat.
Kunpa minunkin vanhempani olisivat eronneet, mutta lapsuudessani se oli tehty liian vaikeaksi.
Vierailija kirjoitti:
Ennen sotia syntyneitä. Vihasivat toisiaan. Äitini opetti minut halveksimaan miehiä, isäni opetti halveksimaan naisia.
Minun vanhempani halveksivat oikeastaan kaikkia sukupuoleen katsomatta. Ystäviä, sukulaisia, tuntemattomia, ohikulkijoita. Ja me olimme parempia kuin muut. Siinä he olivat poikkeuksellisesti yksimielisiä. Ja kotona oli kauheaa.
Ap
Paska liitto. Vihasivat ja halveksivat toisiaan. Mielenvikaisia molemmat, toinen lisäksi tunteeton psyko. Onneksi erosivat jo kun olin pari vuotias ettei tarvinnut saman katon alla traumatisoitua kauempaa siitä pahemmasta osapuolesta. 60-luvulla syntyneitä.
Niin pitääkin vihata...