Sielunpolku - johdattanut sellaiseen polkuun, jota käyn suurimmalta osin "yksin". Keskustelua aiheesta?

Tietoisuuteni on lisääntynyt tässä etenkin viimeisten parin vuoden aikana. Olen aina ollut jollain tasolla kyllä "hereillä" siinä mielessä, että olen kokenut, että on olemassa jotain paljon enemmän. Lapsena näin enneunia, sekä on eräs muisto, jossa juttelin metsän laidalla enkelien tai joidenkin pitkien himmeästi hohtavien hahmojen kanssa, jotka eivät olleet tästä maailmasta. En muista mitä juttelimme mutta muistan sen olleen tärkeä kohtaaminen ja se jäi mieleeni. 

Olen kokenut paljon rankkoja asioita elämässäni, sellaisia, jotka varmasti olisi monelle liikaa. Olen kuitenkin kokenut aina olevani suojeltu jollain tasolla. Se kaikki mitä olen kokenut, niin on tullut vain tietooni, että minun täytyy kokea tuo kaikki ymmärtääkseni laajemmin asioita. 

Olen tietenkin ihmisenä myös kärsinyt kovasti ja ollut useita sielun pimeitä öitä, vanhaa kuollut, uutta syntynyt. Valtavasti uusia jaksoja elämässäni, jotka ovat taas tuoneet uutta ja merkittävää ymmärrystä. 

Nyt ihan viime vuosina on tapahtunut paljon. Hyvin isoja elämänmuutoksia, kuolemaa, inhottavia asioita tullut valoon, joiden kanssa on joutunut paljon työstämään, kannattelua, johdatusta, oppaita unessa ja arkielämässä todella paljon johdatusta ja enneunia, elämä on muuttunut lähes täysin. Sitten alkoi myös värähtelytaso kropassa kohenemaan, kundaliinienergia aktivoitui spontaanisti ja aina kun olen luullut, että nyt - nyt on paikka, johon jään ja olen löytänyt "ihmiseni" - niin siitä huolimatta sekään ei ole ollut niin, vaan minut on oikein puskettu jatkamaan matkaa. 

Etenkin nyt viimeisin oli hyvin erikoinen tapahtuma. Minut johdatettiin toiseen kaupunkiin, "tiesin", että siellä on jotain mutta en tiennyt mitä, toistuvia numerosarjoja, asiat meni omalla painollaan, löysin uuden kodin ja työpaikan. Siellä tapasin henkilön ja kun kohtasimme, niin välitön tunnistaminen tapahtui, se oli todella erikoinen hetki ja siitä alkoi hyvin etenevä yhteistyö, asiat loksahteli paikoilleen ja hommat sujui. Kunnes ne sortuivat ja sain taas viestiä, että nyt täytyy irrottautua ja jatkaa eteenpäin. Se tulee minulle aina hyvin selkeänä, sellaisena voimakkaana aaltona, että nyt on toimittava kun elämä ohjaa. Se ei jätä juurikaan kyseenalaiseksi sitä, että pitäisikö vai ei, se tapahtumasarjojen intesiteetti ja rummutus ovat niin voimakkaita ja yleensä olen saanut jo etukäteen paljon viestiä siitä, että muutosta on tapahtumassa. Sekä olen myös kuullut, että "päästä irti" ja viikkoja myöhemmin "luota, pidämme sinusta huolta" En kuule tai näe harhoja vaan tuo on kuin se tulisi todella voimakkaana kaikuna tietoisuuteeni, siinä on hyvin neutraali sävy mutta selkeä/topakka viesti. Näin selkeää viestintää tapahtuu melko harvoin mutta silloin kun tapahtuu, niin se on tärkeä kohta elämässä. 

Kuitenkin olen taas siinä pisteessä, että olen yksin ja asiat ovat taas totaalisen auki. On joskus vaikea ymmärtää tätä mutta toisaalta minä luotan. Minua on aina autettu astraalitasolta vaikka en sitä heti ymmärtäisikään. 

Jokaisella meillä on oma sielunpolkumme, suunnitelmamme miksi täällä olemme. Minulle se on toisaiseksi ollut hyvin monivaiheinen ja "yksinäinen" tie, eli vaikka ihmisiä on tullut ja mennyt, on hyvin erilaisia elämäntilanteita ollut, niin loppuen lopuksi kuljen eteenpäin aina viisastuneena, tärkeitä oppeja keränneenä. Rakkautta ja myötätuntoa on kaikille enemmän - emme ole erillisiä loppuen lopuksi vaikka tämän taajuuden hologrammi niin meille näyttäytyykin. Mielenkiintoinen kokemus tämä ihmiselämä. 

Haluatteko jutella näistä asioista, haluaako joku kertoa omasta sielunmatkasta?