Aletaan kallistua kolmannen lapsen kannalle

Isommat olisivat 4.5 ja 3 sisaruksen syntyessä. Itselläni on vakityö, mutta toki pomo ei ilahdu, ennätän olla 2v työkierrossa ja juuri lomien alkaessa olisi ollut tarkoitus palata omaan tehtävään. Tukiverkot selviytyvät juuri ja juuri kahden isomman hoidosta, eli kahdenkeskeistä aikaa tuskin olisi vuoteen luvassa. Kaverit ovat ihan kypsiä lapsiimme (tai siihen, ettemme ole enää heidän käytössään).

Olemmeko kahjoja? Miten te olette kestäneet sosiaalisen paineen, jotka olette tehneet vielä sen (sosiaalisesti) ylimääräisen lapsen?