Ou nou, mitkä jonot Turun taidemuseoon

Ei tuohon näyttelyruuhkaan auttaisi kaiketi sellainen slot-tyyppinen lipunmyynti?

Kävin toki katsomassa Turun taidemuseon näyttelyn, mutta täytyy sanoa, että nykyään suhtaudun kotimaisiin taidemuseoihin hieman samalla tavalla kuin markettien valmisruokaosastoon: ihan sympaattista, jos ei ole vielä päässyt tutustumaan varsinaiseen tarjontaan.

Olen viime vuosina ehtinyt kiertää muun muassa Louvren, Musée d’Orsayn, Uffizin, Prado-museon, Rijksmuseumin, Van Gogh -museon, Tate Modernin, MoMA:n, Metropolitan Museum of Artin ja Wienin Kunsthistorisches Museumin. Erityisesti Caravaggion, Rembrandtin, Vermeerin, Monet’n, Cézannen, Van Goghin ja Rothkon alkuperäisteosten äärellä ymmärtää, mitä taide parhaimmillaan voi olla. Ei sitä oikein pysty selittämään ihmiselle, joka on tottunut pitämään paikallisen museon vaihtuvaa näyttelyä kulttuurielämyksenä.

Olen myös hankkinut kotiini jonkin verran taidetta. Seiniltä löytyy muun muassa muutama alkuperäinen grafiikanvedos, yksi arvokas litografia, pari signeerattua öljyvärityötä sekä muutama kiinnostava nykytaiteen teos. Erityisesti pidän eräästä ranskalaisesta taiteilijasta hankkimastani teoksesta, jonka arvo on noussut hankintahetkestä huomattavasti. Lisäksi olohuoneessa on yksi pienikokoinen mutta erittäin merkittävä veistos. En tietenkään halua tehdä kodistani mitään huutokauppakamarin näyttelytilaa.

Taiteessa on lopulta kyse laadusta, materiaalien arvostamisesta ja kyvystä tunnistaa aito käsityö. Sama pätee muuten ruokaan.

En esimerkiksi enää juurikaan osta tavallisia leikkeleitä. Jääkaapissani on tällä hetkellä ainakin Joseliton ibérico bellotaa, italialaista culatello di Zibelloa, San Daniele -prosciuttoa, bresaola della Valtellinaa, ranskalaista jambon de Bayonnea ja muutamaa tarkoin valittua Parman alueen erikoisuutta. Juustopuolella suosin pitkään kypsytettyä Parmigiano Reggianoa ja aitoa 36 kuukauden Comtéa.

Aamiaisella saatan leikata ohuita siivuja ibéricoa, kaataa lasiin hyvää samppanjaa ja katsella samalla olohuoneen seinällä olevaa alkuperäisteosta.

Ei tässä ole tarkoitus kerskailla, mutta kun on kerran oppinut tunnistamaan laadun, on aika vaikeaa enää palata keskinkertaisuuteen. Turun taidemuseossakin voi toki käydä. Ihan mukava pieni kulttuuriretki siinä missä lähikaupan leikkelehyllyllä poikkeaminenkin.