Tänää paluu treeneihin, eilen oli ns lepopäivä

15 kilometriä kävelyä lepopäivänä. Aika vaikuttavaa, joskin täytyy myöntää, että meillä suhtaudutaan liikuntaan hieman toisenlaisella infrastruktuurilla. En ole vuosikausiin joutunut turvautumaan tällaiseen määrälliseen kilometrien keräilyyn painonhallinnan nimissä. Henkilökohtainen fysioterapeutti, yksityisvalmentaja ja ravintokonsultti muodostavat oman hyvinvointitiiminsä, ja harjoittelu suunnitellaan vuosittain Sveitsin klinikalla tehtävien kuntotestien perusteella.

Jos haluan kävellä, käytössäni on luonnollisesti useampi kilometri yksityisiä puistokäytäviä, rantaviivaa ja maisemoituja kartanopolkuja. Talvisin vaihdamme tarvittaessa Rivieran huvilaamme, jossa ulkoilu onnistuu hieman miellyttävämmässä ilmastossa. En oikein näe syytä lähteä rämpimään 15 kilometriä pitkin yleisiä ulkoilureittejä vain saadakseen todeta kellosta, että päivän aktiivisuustavoite on täyttynyt.

Ruokailun jälkeiseen painonhallintaan meillä on hieman toisenlainen lähestymistapa. Lounaan jälkeen nautitaan yleensä espresso yksityisen viinikellarin yhteydessä olevassa talvipuutarhassa, minkä jälkeen saattaa olla kevyt uinti lämmitetyssä sisäaltaassa. Joskus helikopteri vie meidät kesäasunnolle, jolloin tulee toki luonnollisesti hieman vähemmän askelia.

Mutta en missään nimessä halua vähätellä saavutustasi. 15 kilometriä on varmasti melkoinen suoritus, jos lähtökohtana on tavallinen arkiympäristö ja omat jalat ovat ainoa käytettävissä oleva kulkuväline. Kaikilla ei tietenkään ole kartanon maita, yksityistä kuntokeskusta tai mahdollisuutta palkata omaa hyvinvointitiimiä.

Pääasia, että liikkuu. Vaikka henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kaikkein hienostuneinta liikuntaa on sellainen, jossa ei tarvitse itse kantaa edes vesipulloa.

Tänään.