Onko pettäjässä aina vika yksin?

usein kyllä.

ei mun mielestä. Sain juuri mieheni "kiinni". Syytän osittain itseäni, mutta yllättävää kyllä hän on sitä mieltä, että vika on yksin hänen.

Mä uskon yhä siihen, että jos avioliitto on kunnossa, ei ole tarvetta vilkuilla muualle... Mä tosin olenkin tuttavapiirini ainoa, joka tähän uskoo.

Ei mikään oikeuta pettämään. Jos on niin huonosti asiat, ettei enää jaksa, niin eroaa ensin ja hakee muuta seuraa sitten.

Pitää osata lopettaa entinen suhde ennen uuteen loikkaamista.

Kyllä parisuhteesta on vastuu kummallakin osapuolella.



Jos suhde on kunnossa, niin siihen väliin ei kukaan pääse.

Asiat voi hoitaa muutenkin kuin pettämällä.



Ihan yhtä hyvin voi sitten sanoa, että perheväkilvalta on ihan ok, jos se toinen on tarpeeksi ärsyttävä. Totta kai silloin saa lyödä.

opit kun elät.

Ei mikään oikeuta pettämään. Jos on niin huonosti asiat, ettei enää jaksa, niin eroaa ensin ja hakee muuta seuraa sitten.

Olkoonkin niin, että parisuhteesta ja sen kunnosta on vastuu molemmilla, on pettämisestä vastuu yksin pettäjällä. Hän tekee päätöksen lähteä hyppimään vieraisiin sänkyihin. Olkoon parisuhteen tilanne vaikka miten surkea ei se oikeuta pettämiseen. Aikuisen ihmisen pitäisi ottaa vastuu teoistaan eikä sysätä sitä toiselle.

Pettämiselle on lukemattomia syitä. On tilanteeseen liittyviä, ihmisen persoonallisuuteen liittyviä, lapsuuden jutuista kumpuavia ja parisuhteeseen liittyviä syitä. Näistä vain parisuhteeseen liittyvät syyt ovat myös kumppanin vastuulla.



En voi millään ottaa vastuuta esimerkiksi siitä, jos mieheni synnynnäinen temperamentti on hyvin ekstrovertti ja hän toimii ensin, ajattelee sitten ja hänellä on intensiivinen tunne-elämä. Tällainen ihminen on muita alttiimpi vaikkapa työmatkalla tai kurssilla olemaan uskoton. Eikä todellakaan ole minun vikani, jos niin sitten käy.

Huonoon liittoon löytyy useimmien vika molemmista, mutta ei se pettämistä aiheuta. Pettäminen on kunkin oma valinta.

kyllä se johtaa ennen pitkään pettämiseen.



Mielestäni pettämisen syy tällöin pihtarissa!

Vaikka ihminen on naimisissa ja aviopuolisolla on oikeus odottaa uskollisuutta, tärkein velvollisuus on olla tosi itselleen.



Jos puolisoni kärsii rinnallani ja elää itsepetoksessa ja kohtaa sitten naisen, jonka haluaa, en halua olla este. En edes odota, että hän ensin eroaisi tai kertoisi minulle.



Tää on outo ajatusmalli, tiedän, enkä itsekään pysty tätä ihan kaikin osin perustelemaan tai puolustamaan. Tältä minusta tuntuu.



Itse koen, että pettäisin itseni jos pettäisin mieheni. Siksi olen uskollinen, koska se on minulle luontaisin tapa kulkea oma tieni. Se, että mieheni 'hyötyy' ts. saa uskollisen vaimon, on sivutuote.

Huonoon liittoon löytyy useimmien vika molemmista, mutta ei se pettämistä aiheuta. Pettäminen on kunkin oma valinta.

Jotenkin välillä tuntuu että se on pettäjien keksintö syyttää myös sitä puolisoaan.. Toki suhteessa voi mennä huonosti molempien takia, mutta se päätös pettämisestä on vain sen pettäjän valinta..