Mistä masennuksesi johtuu? Oletko selvittänyt juurisyyt?

Vierailija kirjoitti:

Tieto maailman todellisesta tilasta, ihmisten itsekkyydestä sekä oma lapsettomuus olisi kaikki syitä masentua. Vanhemmiten en vain enää jaksa edes masentua. 

Tahaton lapsettomuus on niin kipeää ja sitä on vaikeaa hyväksyä. -ap

Kyllä, olen selvittänyt. Masennukseni johtuu yksinäisyydestä, kosketuksen puutteesta ja merkityksettömyyden tunteista.

Mun masennus johtuu luultavasti diagnosoimattomasta autismista. Kun kasvaa lapsesta aikuiseksi ja koko elämänsä ajan tuntee itsensä huonommaksi ja erilaiseksi kuin muut niin luulis siitä jälkiä jäävän.

Tieto että ihmiset ei todellakaan halua elää totuuden kanssa saatika kuulla sitä on yksi monia syitä. Luottamisen menetys täysin ihan joka ikiseen ihmiseen jota olen elämäni aikana tavannut.

Masennukseni johtuu lapsuudestani. Perheessä vanhemmat joilla oli vääristynyt oma tunne-elämä, omia kehityksellisiä traumoja sekä huono vihamielinen liitto. Jäin aivan yksin henkisesti, minua kohdeltiin aika julmasti; pahinta oli ehkä kohtelu mitä sain äidiltäni, kylmyyttä ja haluttomuutta olla läsnä ja väkivaltaa "kasvatusmenetelmänä". Kasvoin yksin. Minulla oli paljon pelkoja ja koin olevani huono ja hankala ihminen (äitini tätä tolkutti minulle kun olin lapsi) joten yritin sitten kauheasti todistaa olevani hyvä. Olin ahdistunut, pelokas, minulla oli heikko itsetunto. Lopulta en jaksanut ja se johti masennukseen. 

Vierailija kirjoitti:

Masennukseni johtuu lapsuudestani. Perheessä vanhemmat joilla oli vääristynyt oma tunne-elämä, omia kehityksellisiä traumoja sekä huono vihamielinen liitto. Jäin aivan yksin henkisesti, minua kohdeltiin aika julmasti; pahinta oli ehkä kohtelu mitä sain äidiltäni, kylmyyttä ja haluttomuutta olla läsnä ja väkivaltaa "kasvatusmenetelmänä". Kasvoin yksin. Minulla oli paljon pelkoja ja koin olevani huono ja hankala ihminen (äitini tätä tolkutti minulle kun olin lapsi) joten yritin sitten kauheasti todistaa olevani hyvä. Olin ahdistunut, pelokas, minulla oli heikko itsetunto. Lopulta en jaksanut ja se johti masennukseen. 

Onpa ollut todella surullinen ja epäinhimillinen lapsuus. Sun äiti kohteli sua törkeästi kaltoin. Et saanut eväitä ns. tavalliseen elämään. En ihmettele yhtään, että masentuu tuon kaiken jälkeen. Menee koko aikuisuus itseään rakentaessa ehjäksi. -ap

Täysin rajattomasta matkijalinnusta, jota kammoksun enemmän kuin mitään muuta. 

Varmaan menneisyyden tapahtumista, on tavallaan myös sellainen opittu juttu/tapa. Negatiiviset ajatukset ja asenne, mitkä voi tietysti olla ihan rationaalisia vastoinkäymisten jälkeen. Täytyy miettiä.

Monia syitä. Niin paljon trauma kokemuksia ja monimutkaiset taustat jotka vaikuttaa jopa ihmissuhteisiin. En voi puhua tottakaan menneestä elämästäni enää koska ihmiset pitää valehtelijana. Eivät jaksa edes seuraa kun en voi puhua normaali elämästä heidän kanssaan. En kykene puhumaan normaalista elämästä kun en ole sitä ikinä kokenut esim. Aina on ulkopuolinen. Monet kerrat ihmiset mennyt vain hiljaiseksi pari ruvennut jopa itkemään kun olen menneestä puhunut. Eivät he sitä pahalla tee. Mutta opin että parempi olla hiljaa että ihmiset saa iloita ja keskustella tietyistä asioista seurassani. Erakuoiduin myös. En voi samaistua normaaleihin ihmisiin enää.