Lapsen kaste ilman kummia (linkki)

Ikävää, mutta ehkä pakko, jollei sopivia ole. 

Vierailija kirjoitti:

Ikävää, mutta ehkä pakko, jollei sopivia ole. 

Monella on tuollainen tilanne. Ei ehkä ystäviä, sisaruksia. Tai ehkä välit ovat huonot perheeseen. Oma veljeni on öapsen kummi, mutta eipä tuo ole asiaa ristiäisten jälkeen huomioinut kuin syntymäpäivälahjalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikävää, mutta ehkä pakko, jollei sopivia ole. 

Monella on tuollainen tilanne. Ei ehkä ystäviä, sisaruksia. Tai ehkä välit ovat huonot perheeseen. Oma veljeni on öapsen kummi, mutta eipä tuo ole asiaa ristiäisten jälkeen huomioinut kuin syntymäpäivälahjalla. 

Ja vaikka on ystäviä ja sisaruksia, nämä eivät välttämättä ole kirkon jäseniä. Omalla veljelläni on virallisesti viisi kummilasta, joiden kanssa ei ole missään tekemisissä, koska on kaveriporukan harvoja kirkkoon kuuluvia. 

Jotenkin väkinäinen perinne. Etisaikoina kummin tehtävä oli opastaa lasta elämäntaipaleella kristillisiin arvoihin. Nythän se on vain johonkin lahjojenantamisrituaaleihin sidottu. Harva kummi viettää kummilapsensa kanssa aikaa. Sitten vielä valitaan se bestis kummmiksi, ajan myötä kasvetaankin erilleen.

Kaksi todistajaa vaikka viran puolesta niin kuin maistraatissa vihkimisessä. Näin olisi hyvä jos nyt välttämättä pitää lapsi kastaa.

En halua kummia lapselle, koska kummius on usein taakka.

Vierailija kirjoitti:

En halua kummia lapselle, koska kummius on usein taakka.

Ja usein ilo. 

Vierailija kirjoitti:

En halua kummia lapselle, koska kummius on usein taakka.

Kummius voi olla taakka, niin kuin mikä hvänsä luottamsu tehtvä. Kummiuteen ei voi ketään pakottaa, eikä pitäisi painostaa siihen esimerkiksi sisarusta, jollei ketään muuta läheist ole jota voisi pyytää; vaikka ei kaikilla sisaruksetkaan ole erityisen läheisiä.

Mutta kummius voi olla myös suuri iloa ja hyvää mieltä tuova.- Itse en ole voinut toiveistani ja yrityksisäni huolimatta saada ensimmäistäkään omaa lasta, ehkä siksi olen ollut iloinen siitä, että olen saanut mahdollsiuuden olla ja elää muutamalla lapselle kummina. - Mutta olen myös kieltäytyny kummiudesta mm. siksi, että on jäänyt mielikuva, että minusta ei oltaisi niinkään haluttu kummia vaan enempi lahja -automaatti tms. - Kuunetele kyllä mielelläni kummi lapsieni lahja toiveita koska taloudellsiesti pystyn  tai olen pystynyt niitä hyvin toteuttamaan. Sen sijaan en hyväksy sanelupolitiikkaa, jossa yksipuolisesti sanetaisiin mitä minun milloinkin kuulusi tehdä muka siks, että olen kummi.  

Vierailija kirjoitti:

Kaksi todistajaa vaikka viran puolesta niin kuin maistraatissa vihkimisessä. Näin olisi hyvä jos nyt välttämättä pitää lapsi kastaa.

Ihan samaa mieltä! 
Kummit (kastajaisissa) kuin kaasot (vihkiäisissä): Okei jos on, ja jos halutaan, muttei mikään pakko. 
 

Kummiksi pyydetyn kannattaa harkita toisenkin kerran.

Kannatan. Oman lapsen kohdalla joutui todella miettimään, voidaanko lapsi kastaa, kun kummeja ei meinannut löytyä. Niin moni ei nykyään kuulu kirkkoon ja perheet ja suvut ovat pienempiä kuin joskus entisaikaan. Saatiin ne kummit lopulta sovittua, mutta ei se ihan helppoa ollut. Ihan hullua että lapsi, joka muuten haluttaisiin kastaa, voi jäädä kastamatta koska sosiaaliset piirit ovat pienet tai sopivia henkilöitä ei löydy isommistakaan piireistä. Kummitouhu voisi olla täysin vapaaehtoista.

Up