Lue keskustelun säännöt.
Minä en jaksa sitä sosiaalista taakkaa mikä parisuhteessa syntyy
30.10.2026 |
Kaiken maailman huomioimista ja tapahtumiin osallistumista vaikka ei huvita yhtään.
Kommentit (13)
Juuri näistä syistä tein aikoinaan päätöksen, että yksin on parempi elää. Sielu lepää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa asua erillään niin ei tarvitse koko ajan toisen naamaa kattella. Jos niinku ahistaa.
Ylipäänsä helpommalla pääsee kun on mahdollisimman vähän sosiaalisia suhteita.
Miten ne tapahtumat liittyy parisuhteeseen?
Huomioiminen nyt tietty on jonkinlainen oletus missä tahansa ihmissuhteessa, sun täytyy vaan löytää pari joka ei kaipaa sitä huomiota enempää kuin jaksat antaa.
Nyt ei ihan heti avaudu mistä kyse. Ei meillä ole koskaan ollut mitään erityistä huomioimista eikä tapahtumiin osallistumista lainkaan. Ollaan oltu yhdessä nyt 18 vuotta. M40
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juuri näistä syistä tein aikoinaan päätöksen, että yksin on parempi elää. Sielu lepää.
Eikö nämä asiat ole juuri niitä millä perusteella se kumppani hankitaan. Ne kiinnostuksenkohteet pitää olla samanlaisia. Sehän on vain oma valinta jos valitsee kumppanin jonka kanssa ei mätsää sillä tavalla kuin pitäisi. Kun kumppani on hyvin valittu niin kiinnostaa samat asiat.
Huomiota ja ongelmien kuuntelua kun just ja just selviän omista työpäivistä sote-alalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olin aikoinaan naimisissa miehen kanssa, jonka suvun puolelta ei ollut ensimmäistäkään juhlaa, eikä edes kissanristiäisiä. Hän ei pitänyt yhteyttä kuin äitiinsä ja vain muutaman kerran vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
No sä et sovi parisuhteeseen.
No en sovi minäkään ja siksipä en sellaiseen haluakaan.
Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sosiaalinen taakka? Nii mikä? Eihän parisuhteen takia tarvitse sosiaalista taakkaa ottaa.
Vierailija kirjoitti:
Mä olin aikoinaan naimisissa miehen kanssa, jonka suvun puolelta ei ollut ensimmäistäkään juhlaa, eikä edes kissanristiäisiä. Hän ei pitänyt yhteyttä kuin äitiinsä ja vain muutaman kerran vuodessa.
Ei meilläkään sellaista ole. Appiukon kanssa soitellaan muutaman kuukauden välein. Suunnilleen yhtä usein käyvät kylässä, muuten meillä ei sosiaasta elämää ole sen enempää parisuhteen myötä. Omien vanhempien luona kylässä kerran kuussa, parin kummilapsen juhlissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo se on jännä juttu kun on menevinään parisuhteeseen henkilön kanssa joka on sanojensa mukaan kotona nyhjäävä kotihiiri ja senkin kanssa pitää juosta kaiken maailman kissanristijäisissä.
No sä et sovi parisuhteeseen.