Yleiskielenkäytössä sanalla sensitiivinen tarkoitetaan yleensä tunneherkkyyttä, henkilöä joka helposti liikuttuu kyyneliin ja tuntee muutenkin keskimääräistä voimakkaammin. Sitten taas kun puhutaan ihmisen temperamentista on olemassa temperamenttipiirre nimeltä sensitiivisyys, joka sisältää paitsi tunne- myös aistimusherkkyyden: sensitiivinen ihminen voi kokea esim. kylmän, kuuman, melun, vaatteiden hankauksen jne huomattavasti voimakkaammin kuin epäsensitiivinen ja siksi reagoida niihin voimakkaasti, lapsena "kiukuttelulla" ja muulla hankaluudella.
Tässä lainauksena määrittelyä sensitiivisyys-nimisestä temperamentin piirteestä:
"Sensitiivisyys voi olla sekä sensomotorista että sosiaalista. Sensomotorisesti herkkä ihminen on
herkkä aisteiltaan. Hän huomaa ruuan sivumaun, ympäristön lämpötilan tai oudon hajun.
Sensitiivinen häiriintyy metelistä. Ympäristön tarjoamat runsaat virikkeet haittaavat keskittymistä.
Virikkeinen tai hälisevä koululuokka halvaannuttaa sensitiivisen lapsen, eikä sensitiivinen aikuinen
kykene työskentelemään tehokkaasti maisemakonttorissa, jossa suurin osa energiasta kuluu metelin
erittelyyn. Epäsensitiivistä eivät hapan maito, kenkien hiertäminen, sormien palelu tai meteli haittaa
– hän ei havaitse niitä.
Sosiaalisesti sensitiiviset ovat hyvin herkkiä lukemaan toisten ihmisten tunnetiloja, kun taas
sosiaalisesti epäsensitiivinen on kuin norsu posliinikaupassa: hän ei kykene tulkitsemaan
sosiaalisesti monimutkaista viestiä ja loukkaa herkästi tahtomattaan. Jos verbaalisesti annetaan eri
viesti kuin äänensävyin, lukee epäsensitiivinen vain sanoja ja ihmettelee toisen loukkaantumista."
Yleiskielenkäytössä sanalla sensitiivinen tarkoitetaan yleensä tunneherkkyyttä, henkilöä joka helposti liikuttuu kyyneliin ja tuntee muutenkin keskimääräistä voimakkaammin. Sitten taas kun puhutaan ihmisen temperamentista on olemassa temperamenttipiirre nimeltä sensitiivisyys, joka sisältää paitsi tunne- myös aistimusherkkyyden: sensitiivinen ihminen voi kokea esim. kylmän, kuuman, melun, vaatteiden hankauksen jne huomattavasti voimakkaammin kuin epäsensitiivinen ja siksi reagoida niihin voimakkaasti, lapsena "kiukuttelulla" ja muulla hankaluudella.
Tässä lainauksena määrittelyä sensitiivisyys-nimisestä temperamentin piirteestä:
"Sensitiivisyys voi olla sekä sensomotorista että sosiaalista. Sensomotorisesti herkkä ihminen on
herkkä aisteiltaan. Hän huomaa ruuan sivumaun, ympäristön lämpötilan tai oudon hajun.
Sensitiivinen häiriintyy metelistä. Ympäristön tarjoamat runsaat virikkeet haittaavat keskittymistä.
Virikkeinen tai hälisevä koululuokka halvaannuttaa sensitiivisen lapsen, eikä sensitiivinen aikuinen
kykene työskentelemään tehokkaasti maisemakonttorissa, jossa suurin osa energiasta kuluu metelin
erittelyyn. Epäsensitiivistä eivät hapan maito, kenkien hiertäminen, sormien palelu tai meteli haittaa
– hän ei havaitse niitä.
Sosiaalisesti sensitiiviset ovat hyvin herkkiä lukemaan toisten ihmisten tunnetiloja, kun taas
sosiaalisesti epäsensitiivinen on kuin norsu posliinikaupassa: hän ei kykene tulkitsemaan
sosiaalisesti monimutkaista viestiä ja loukkaa herkästi tahtomattaan. Jos verbaalisesti annetaan eri
viesti kuin äänensävyin, lukee epäsensitiivinen vain sanoja ja ihmettelee toisen loukkaantumista."