Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen tunnustuksen kipeä - miksei tämä mene jo ohi?
20.02.2012 |
Olen jo pitkään ollut niin tunnustuksen tarpeessa että alta pois. Puoliso kyllä kehuu, mutta se ei jostain syystä riitä. HÄnen ajatuksensa tiedän jo. Tunnen itseni jo ihan naurettavaksi tämän kaipuuni kanssa. Kaipaan henkilöä, joka ihastelisi miten hyvin elän elämääni, kaipaan peiliä, josta näkisin itseni ihanassa valossa.
Muistelen hirmuisella kaiholla sellaisia ihmissuhteita, joissa olen aiemmin saanut tämänkaltaista tunnustusta. Kukapa ei tällaista kaipaisi?
En vain olisi uskonut, että tällainenkin tarve on näin tolkuton.
Sanokaa nyt joku tähän jotain järkevää.
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Olen käynyt joskus vuosia sitten psykologilla ja hän kehui kovasti minua, kannusti ja antoi positiivista palautetta ja kohotti itseluottamustani.
Nyt kun olen vuosia elänyt ilman kenenkään tunnustusta tai kiitosta tai kehua mistään, olen jo harkinnut uudelleen psykologille menoa, ihan vain siksi että joku sanoisi että "sä osaat ja pärjäät hienosti ja olet hyvä juuri tuollaisena!"
lapsellista, tiedän.