Isovanhemmaksi tulon mietteitä

Toisaalta harmittaa että olen jo elänyt lapsiarjen, toisaalta tunnen jopa kateutta kun lapseni odottaa esikoistaan. En kaipaa menneisyyteen, kun oli lapset ja yksin niistä vastuussa. Mutta minkäs sille voi että tunnen kuinka elämä on mennyt ohitse jo. Mitä muita kokemuksia on muilla isovanhemmaksi tulleella tai tulossa olevalla??