Alkoholistin kanssa seurustelevat/seurustelleet?

Olen seurustellut kaksi vuotta alkoholistin kanssa. Suhteen alussa hän vielä joi ja tein selväksi, että minä en halua elää tuollaista elämää, että huolehdin toisen menemisistä ja kuuntelen kännistä mossotusta arkisin. Minun elämääni alkoholi on kuulunut lähinnä viikonloppuisin, pari kertaa kuussa ja ei humalahakuisesti. 

No, hän päätti lopettaa alkoholin käytön kokonaan, koska halusi syventää suhdetta kanssani. Koska hänen koko sosiaalinen elämänsä rakentui alkoholin käytölle, niin hän jäi aika yksin lopetettuaan. Minä olin hänen ainoa sosiaalinen kontaktinsa. Alkuhuumassa minua ei lainkaan haitannut viettää hänen kanssaan suurinta osaa vapaa-ajastani, mutta suhteen jatkuttua olen huomannut miten paljon hänen alkoholisminsa on rajoittanut myös minun elämääni. Ei puhettakaan, että voisin lähteä ystävieni kanssa yksille tai juoda viiniä ruokani kanssa, koska kumppani alkaa heti huokailla ja tiuskia, että miksi minä saan juoda ja "sovitaanko sitten saman tien niin, että kumpikin tekee mitä huvittaa". 

Olen lievästi sanottuna todella kyllästynyt, että toisen sairaus rajoittaa minunkin elämääni. Toisaalta tuntuu tyhmältä kinastella jostakin viinilasillisesta, koska se ei ole minulle mitenkään elintärkeä asia, mutta on alkanut pikkuhiljaa katkeroittaa minua.

Te, jotka seurustelette tai olette seurustelleet alkoholistin kanssa, niin miten paljon se rajoittanut teidän elämäänne ja kuinka paljon se on teitä haitannut?