Nuori äiti ei usko jaksavansa toisen lapsen synnyttyä...

Ainakin minusta oli paljon helpompi jaksaa sitten, kun lapsi oli syntynyt. Raskausaikana väsyin paljon helpommin. Minulla oli tosin sen 4-vuotiaan seurana vauvan lisäksi vajaa 3-vuotias, ja kahdesta vanhimmasta oli paljon seuraa toisilleen. Meille kuitenkin riitti aina yksi ulkoilu päivässä.

Itse odotan myös toista lastamme ja lapsille tulee ikäeroa 2 v. Jos olet vasta ensimmäisellä kolmanneksella raskaana, olet siksi väsynyt. Minulla on ainakin näin alkuraskaudessa aivan totaalinen väsy ihan koko ajan. Päiväunet eivät auta, eikä sekään, että nukun 10 tunnin yöunia. Mutta tämä kyllä helpottaa, kun päästään toiselle kolmannekselle. Sinulla kuitenkin esikoinen on varmasti jo omatoiminen toisen syntyessä. Osaa syödö itse ja ehkä pukea, ei tarvitse enää vaippoja jne. Se auttaa huomattavasti. Ja muista, että vauva nukkuu päivisinkin alkuun paljon. Ja ota reilusti vauva öisin viereesi nukkumaan, jotta saat itsekin nukuttua, ei tarvitse siirrellä vauvaa sängystä viereesi useita kertoja yössä.



Kyllä sinä jaksat, usko siihen. Onko sinulla miestä apunasi, tai lasten isovanhempia. Käytä heitä aina, kun mahdollista. Esikoinenhan voi joskus mennä isovanhemmillekin yökylään, että saat levätä. Tai ehkä voisit harkita esikoisen laittamista päviähoitoon vaikka pariksi päiväksi per viikko. Ainakin alkuun, että saat toivuttua synnytyksestä ja levättyä.



Tsemppiä!

mutta vapaapäivinä ja viikonloppuna pyrin ulkoilemaan sekä aamu- että iltapäivällä. Sisällä on vaikeaa keksiä tekemistä, kun itse olen niin huono leikkimään lapsen kanssa leluilla.



Valvottiko vauvasi paljon? Esikoiseni valvotti todella paljon. Ensimmäisen vuoden aikana kolme tuntia oli pisin aika, mitä hän nukkui putkeen. Pelkään, että toisen lapsen kanssa on sama juttu.



ap

Olin surkea ja väsynyt äiti, eikä todellakaan ulkoiltu läheskään joka päivä. Mutta raskaus väsyttää nyt sinua, olin itsekin aivan tajuttoman väsynyt raskausaikana. Jos esikoinen on jo neljävuotias, hänhän on jo melko omatoiminen, ei varmaankaan ole päivävaippaa enää, osaa syödä itse jne. Joten ellet saa kamalan raskashoitoista vauvaa, pärjännet kyllä ihan hyvin!

Itse odotan myös toista lastamme ja lapsille tulee ikäeroa 2 v. Jos olet vasta ensimmäisellä kolmanneksella raskaana, olet siksi väsynyt. Minulla on ainakin näin alkuraskaudessa aivan totaalinen väsy ihan koko ajan. Päiväunet eivät auta, eikä sekään, että nukun 10 tunnin yöunia. Mutta tämä kyllä helpottaa, kun päästään toiselle kolmannekselle. Sinulla kuitenkin esikoinen on varmasti jo omatoiminen toisen syntyessä. Osaa syödö itse ja ehkä pukea, ei tarvitse enää vaippoja jne. Se auttaa huomattavasti. Ja muista, että vauva nukkuu päivisinkin alkuun paljon. Ja ota reilusti vauva öisin viereesi nukkumaan, jotta saat itsekin nukuttua, ei tarvitse siirrellä vauvaa sängystä viereesi useita kertoja yössä.

Kyllä sinä jaksat, usko siihen. Onko sinulla miestä apunasi, tai lasten isovanhempia. Käytä heitä aina, kun mahdollista. Esikoinenhan voi joskus mennä isovanhemmillekin yökylään, että saat levätä. Tai ehkä voisit harkita esikoisen laittamista päviähoitoon vaikka pariksi päiväksi per viikko. Ainakin alkuun, että saat toivuttua synnytyksestä ja levättyä.

Tsemppiä!

Mies on tottakai mukana, mutta hän on töissä 7-17, joten olen aikalailla yksin päivät kotona. Mies toki tekee osuutensa iltaisin, mutta ymmärrettävästi hän on myös väsynyt työpäivänsä jälkeen. Isovanhemmat asuvat pitkän matkan päässä. Olen nyt 5. kuulla, eikä väsymys ole helpottanut. Verikokeet on otettu, eli mitään fyysistä syytä väsymykselle ei ole.

ap

Nyt sä voit alkaa muuttaa sun asennetta äitiydestä; tärkeintä ei ole onnistua täydellisesti, vaan selviytyä. Menin minäkin toisen lapsen odotusaikana joka ilta kahdeksalta nukkumaan. En ajatellut, että siitä pitäisi tuntea syyllisyyttä. Hyvä vain, että sain nukkua. :)



Ekat kuukaudet toisen lapsen synnyttyä ei kieltämättä olleet kovin helppoja. Niistä selvittiin hammasta purren siinä toivossa, että joskus helpottaa, ja niinhän se helpottokin.



Monet kavereistani ovat saaneet perhtyöntekijän ekoiksi viikoiksi ja kuukausiksi. Sinullekin vois tehdä hyvää, että joku vie isomman lapsen ulos, tai että isompi jatkaa osa-aikaisena päivähoidossa.

JOskus voi viettää ihan kotipäivänkin sisällä ihan hyvällä omallatunnolla. Minusta yksi ulkoilu päivässä on kotilapsella ihan tarpeeksi noin yleensä. Entä isä, voiko hän viedä lasta illlalla ulos? Meillä tehtiin viime talvena niin. Odotin neljättä ja toiseksi nuorin oli silloin 3v.



Väsymys kuuluu raskauteen.Vauvan synnyttyä saattaa taas jaksaa. Itselläni on ollut aina näin. Voi sitä välillä olla väsynyt ja vähän kurjakin äiti. Ei tartte olla täydellinen.



Mulla eniten on auttanut se, kun vauva on syntynyt. Ei ole niin kamalan väsynyt enää sen jälkeen. Toisillakin on sitä, että esikoinen on ja toinen lapsi. On sentään jo aika iso eikä välttämättä kamalan mustasukkainen. Ei ajan tarttekaan aina riittää. Lapsi keksii itse asioita ja vauvan kanssa voi olla myös sen esikoisen kanssa. Viime talvena mulla oli vauva sylissä ja pelasin oman esikoiseni (koulupojan) kanssa pelejä lattialla. Nyt pitää pelata sitten pöydän ääressä.

koko raskauden jatkunut väsymys ennakoi synnytyksen jälkeistä vaikeaa masennusta.

mikään pakko ulkoilulle ei ole, lasta ei tarvitse jatkuvasti leikittää leluilla eikä välillä korvike tai 4v esikoinen kerhossa/tarhassa pari kertaa viikossa pilaa äitiyttä.

Tämä täydellinen äitimyytti on aika mysteeri; kenelle sitä äitiyttä suoritetaan niin kiiltokuvamaisesti? Aina jaksava, hymyilevä, virikkeitä jatkuvasti tarjoava Äiti joka myös on täydellinen Vaimo?

Armoa itselle; sillä pärjää pidemmälle.

mikään pakko ulkoilulle ei ole, lasta ei tarvitse jatkuvasti leikittää leluilla eikä välillä korvike tai 4v esikoinen kerhossa/tarhassa pari kertaa viikossa pilaa äitiyttä.

Tämä täydellinen äitimyytti on aika mysteeri; kenelle sitä äitiyttä suoritetaan niin kiiltokuvamaisesti? Aina jaksava, hymyilevä, virikkeitä jatkuvasti tarjoava Äiti joka myös on täydellinen Vaimo?

Armoa itselle; sillä pärjää pidemmälle.

..vaikka olet kovin nuori ja vielä opiskelet? Sitä saa, mitä nuss.. .

Varmaan sulle sanottiin jo esikoisen kohdalla, että tuskin tulet pärjäämään? Tajuatko, että leikit lastesi hyvinvoinnin kustannuksella tekemällä lisää lapsia, joista et sitten jaksa huolehtia?

Lopulta ne sun lapset on meidän veronmaksajien elätettävinä, kun keskenkasvuiset päättää alkaa leikkimään kotia...

..vaikka olet kovin nuori ja vielä opiskelet? Sitä saa, mitä nuss.. .

Varmaan sulle sanottiin jo esikoisen kohdalla, että tuskin tulet pärjäämään? Tajuatko, että leikit lastesi hyvinvoinnin kustannuksella tekemällä lisää lapsia, joista et sitten jaksa huolehtia?

Lopulta ne sun lapset on meidän veronmaksajien elätettävinä, kun keskenkasvuiset päättää alkaa leikkimään kotia...

ja kuten sanoin, mieheni on töissä. En ole koskaan saanut mitään muuta tukea, kuin äitiyspäivärahaa, kotihoidontukea ja opintotukea. Eikös kaikki äidit ja opiskelijat saa saman tuloista riippumatta? Lapsiani tuskin tarvitsee kenenkään muun veronmaksajan, kuin mieheni, elättää. Revin kyllä vaikka selkänahastani sen, mitä lapseni tarvitsevat. Ikäni ei kerro arvoistani, elämäntavoistani tai muusta paljon mitään. Opiskelen, jotta voisin jonain päivänä tehdä töitä, maksaa veroja ja osallistua perheen elättämiseen. Samalla kasvatan lapsiani oman perheeni rahoilla. Mikä siinä on niin väärää?

ap

Hei,



olet ssanut jo hyviä vastauksia tuen hakemisesta tarvittaessa ja armollisuudesta itseään kohtaan sekä raskausajan väsymyksen mahd. ohimenemisestä...



Itse kannustaisin sinua hakeutumaan myös toisten ihmisten pariin, etenkin vertaistuki antaa kummasti voimia jaksaa. Ja jos teiltä päin löytyy avoin päiväkoti, perhekerhotoimintaa tms, saat oman juttuseuran ja vertaistuen lisäksi esikoisellekin seuraa. Minulle - ja monelle muulle äidille, ihan iästä riippumatta- avoin perheitten tapaamispaikka oli kuopuksen ollessa pieni ihan ehdoton henkireikä yksinäisen kotona lasten kanssa olemisen vastapainoksi. Esikoisen aikaan ei moista löytynyt, ja ero oli huomattava.

Älä vaivaudu kuuntelemaan noita häirikköjä - jotkut kateelliset tai muuten vain itseään täydellisinä pitävät ja toistenkin elämän parhaat toimintatavat tietävät eivät näköjään keksi parempaa tekemistä...Ei äitiydelle ole mitään ainutta oikeaa aikaa, eikä ikäsi tai väsymyksesi nyt tee sinusta huonoa, äitinä tai kanslaisena!