Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miltä tämä näyttää teidän mielestänne?

09.10.2026 |

Suomen ja Saksan kauttakulkusopimus syyskuussa 1940 oli ratkaiseva askel, joka mahdollisti saksalaisjoukkojen keskittämisen Suomeen ja sitä kautta myöhemmän hyökkäyksen kohti Muurmanskia kesäkuussa 1941. Vaikka sopimus solmittiin virallisesti vain sotilaiden ja materiaalin kuljettamiseksi Pohjanmaan satamista Pohjois-Norjaan, se toimi tosiasiassa "savuverhona", jonka suojissa Saksa sijoitti Pohjois-Suomeen huomattavan armeijan tulevaa Operaatio Barbarossaa varten.

 

1. Kauttakulkusopimus (Syyskuu 1940)
• Tausta: Talvisodan jälkeen Suomi oli eristetty ja koki jatkuvaa painetta Neuvostoliiton suunnalta. Saksa puolestaan kiinnostui Suomesta strategisena kumppanina ja halusi turvata Petsamon nikkelikaivokset.
• Sopimus: Elokuussa 1940 alkaneiden salaisten neuvottelujen jälkeen maiden välille solmittiin kauttakulkusopimus (allekirjoitettiin virallisesti 22.9.1940).
• Virallinen tarkoitus: Sallia Saksan armeijan huoltokuljetukset ja lomalaisten liikenne Pohjois-Norjan Kirkkoniemeen. Vastineeksi Suomi sai Saksalta kipeästi kaipaamaansa raskasta aseistusta.

 

2. Keskitykset ja hyökkäys Muurmanskiin (Kesäkuu 1941)
Kauttakulkuliikenteen varjolla Pohjois-Suomeen, erityisesti Rovaniemelle ja Lappiin, rakennettiin Saksan armeijan maaorganisaatio, asevarastoja ja huoltotukikohtia.
• Joukkojen määrä: Kesään 1941 mennessä Pohjois-Suomeen oli sijoitettu jo yli 200 000 saksalaista sotilasta (vuoristojoukkoja, XLIX armeijakunta).
• Rintamavastuu: Jatkosodan kynnyksellä kesäkuussa 1941 Suomi luovutti saksalaisille virallisesti rintamavastuun Oulujärvi–Aatankijärvi-linjan pohjoispuolella.
• Hyökkäys (Operaatio Hopeakettu): Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi 22. kesäkuuta 1941. Lapista käsin saksalaiset aloittivat 29. kesäkuuta 1941 suoran hyökkäyksen rajan yli tavoitteenaan vallata strategisesti elintärkeä Muurmanskin satamakaupunki ja katkaista Muurmannin rata.
Hyökkäys Muurmanskiin epäonnistui lopulta vaikean maaston, kylmän sään ja Neuvostoliiton sitkeän puolustuksen vuoksi, mutta kauttakulkusopimus oli se välttämätön juridinen ja logistinen pohja, joka teki tämän hyökkäysyrityksen Suomen maaperältä käsin mahdolliseksi.

 

----------------------------------------------------------------------------------------

 

Kun vertaan tätä Saksan ja Suomen kauttakulkusopimusta että mitä silloin 1941 tapahtui, siihen mitä nyt tapahtuu kartalla tällä NATO nimisellä kauttakulkusopimuksella, niin tilanne on identtinen. Olen huolissani.

 

Oletteko muut löytäneet erilaisia yhtymäkohtia tuohon?

Kommentit (1)

1/1 |
09.10.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä minä löysin yhtäläisyyksiä vieraan vallan sotilaiden hyökkäykselle Suomesta Venäjälle vuonna 1941, tähän Natoon verrattuna:

 

- Nato (ensin joukot tuodaan ns. sotaharjoitus) = 1941 tuotiin joukkoja samalla tavalla

 

- Datakeskukset (modernin sodankäynnin tukiranka, jota ei lehdissä ole kerrottu syyksi perustaa, vaikkei niistä ole hyötyä Suomelle juuri ollenkaan, nostavat ehkä meidän sähkön hintaa.) = 1940 Huoltokeskuksia rakennetaan sotaa varten

 

- Tampereen huoltokeskus (valmistautumista hyökkäykseen) Euroopan ensimmäinen MLRS-huoltokeskus = 1940 huoltokeskuksia tehtiin silloinkin

 

Ja ne sotaharjoitukset keskittyvät taas Murmanskin korkeudelle, eli se satama edelleen kiinnostaa kuten silloinkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kuusi kaksi