Kun arvioidaan Haaviston sopivaisuutta presidentiksi,
niin vielä yksi tähän asti tämän vaalikampanjan aikana (ainakin ”Etelän medioissa”) pimentoon jätetty aspekti on se, millä tyylillä Haavisto aikoinaan toimi ympäristöministerinä. Ja mitä tähän tulee, niin ks. esim:
http://ohjelmat.yle.fi/mot/arkisto/mot_natura_anastus/k asikirjoitus
”…suojelualueiden valinta tulee tehdä noudattamalla tarkasti EU:n julkaisemaa ohjetta, jonka mukaan täytetään erityinen tietolomake. Näin ei Suomessa tehty.
Kun Suomen valtioneuvosto päätti 1998 Naturaan liitettävistä alueista, oli suuri osa tietolomakkeista
täyttämättä. Kaikkia suojeltavien eläin- ja kasvilajien sekä luontotyyppien arviointeja ei kireän aikataulun vuoksi ollut ehditty tehdä.
Ympäristöministeri Pekka Haavisto päätti silloin, että valintojen perusteena olevia tietoja ei vielä tarvitakaan, ja että ne voidaan lisätä papereihin myöhemmin.
Näppärä ratkaisu, joka merkitsi tosiasiassa sitä, että ensin tehtiin päätös ja vasta sen jälkeen sille perustelut…”
(Itse olen ainakin sillä tavalla ”vanhanaikainen”, että minusta tärkeiden - lukemattomiin kansalaisiin vaikuttaviin - hallintopäätöksiin pitäisi olla tiedossa ensin perustelut, ennen kuin päätöksiä voidaan tehdä. Mutta näin ”ahdasmielisesti” ei siis ministerinä ajatellut Pekka Haavisto - vaan hänellä oli tuolloin hallintopäätöksiin ja niiden perustelemisiin sen sijaan, sanottaisiinko vaikka ”postmoderni” tulokulma…)
Että tällainen "avoin" ja "läpinäkyvä" presidenttiehdokas...
http://ohjelmat.yle.fi/mot/arkisto/mot_natura_anastus/kasikirjoitus