Mikä on ammattisi ja mitkä tekijät vaikuttivat siihen, että valitsit juuri tämän ammatin?

Työskentelen business intelligencen parissa, ja olen käytännössä ajautunut tälle alalle. SIlloin, kun tulin työelämään ysärin loppupuolella, ei varsinaisesti omaa nykyistä työtäni ollut vielä edes olemassakaan.

Olen opettaja. Mielestäni oppiminen on yksi kiehtovimmista asioista ja olen onnekas, että pääsen työskentelemään aiheen parissa. Lisäksi työ on palkitsevaa ja merkityksellistä eikä rahallinen korvauskaan ole huono.

Olen artesaani ja valmistuva kuvataiteilija. 

Työn itsenäisyys, luovuus, käsillätekeminen ja joustavat työajat on näissä parasta. Sekä se että töihin saa mennä vaikka pyjamassa. Teen sitä mikä kiinnostaa, missä voin haastaa taitojani ja aivojani ja teen kauniita asioita.

Aiemmissa asiakaspalvelutöissä itselleni vaikeaa oli se että piti olla niin huoliteltu ja hyväntuulinen.

Miinuspuolena tietty se että pitää asennoitua itsensätyöllistäjäksi ja ainakin omilla taloustaidoillani se on tosi kivinen tie. En pystyisi tähän ilman erinäisä keikkatöitä ja kokoaikatyössä käyvää puolisoani.

Tää käsityöläisyys/taiteilijuus ois niin paljon helpompaa kun vois vaan pistää aina puljun kadulle ja myydä kaiken kerralla pois. Sitten pari vuotta paarustaa taas teoksia ja tuotteita varastoon. Osaan tehdä kudontaa ja punontaa keskiaika ja viikinkityömenetelmillä, mut ostajakunta on marginaalisen olematon :) 

Olen käytettyjen ruumisarkkujen korjaaja. Ammatti on harvinainen, mutta ei vaadi kuin käytännön nikkarointitaitoja (itse olen kyllä käynyt ammattikoulun ja valmistunut huonekalupuusepäksi) ja ajokortin.

Työskentelen yrittäjänä, mutta käytännössä olen ammattityöntekijä, jolle yrittäjyys on toimintamuoto, joka sopii asiakkaiden tarpeisiin. Ei missään ole tietenkään tarvetta kuukausipalkkaiselle käytettyjen ruumisarkkujen korjaajalle.

Ammattini hyviä puolia ovat työn vaativuuteen nähden erittäin hyvä tulotaso ja itsenäisyys (ei ole työnjohtajaa niskan takana kyttäämässä). Huonoja  puolia ovat tulojen heilahtelu ja se, että keikalle on lähdettävä kun pyydetään, muuten menettää helposti asiakkaansa.

Vierailija kirjoitti:

Olen käytettyjen ruumisarkkujen korjaaja. Ammatti on harvinainen, mutta ei vaadi kuin käytännön nikkarointitaitoja (itse olen kyllä käynyt ammattikoulun ja valmistunut huonekalupuusepäksi) ja ajokortin.

Työskentelen yrittäjänä, mutta käytännössä olen ammattityöntekijä, jolle yrittäjyys on toimintamuoto, joka sopii asiakkaiden tarpeisiin. Ei missään ole tietenkään tarvetta kuukausipalkkaiselle käytettyjen ruumisarkkujen korjaajalle.

Ammattini hyviä puolia ovat työn vaativuuteen nähden erittäin hyvä tulotaso ja itsenäisyys (ei ole työnjohtajaa niskan takana kyttäämässä). Huonoja  puolia ovat tulojen heilahtelu ja se, että keikalle on lähdettävä kun pyydetään, muuten menettää helposti asiakkaansa.

Eikö ruumisarkkua käytetä vain kerran? Mihin sitä korjaajaa tarvitaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen käytettyjen ruumisarkkujen korjaaja. Ammatti on harvinainen, mutta ei vaadi kuin käytännön nikkarointitaitoja (itse olen kyllä käynyt ammattikoulun ja valmistunut huonekalupuusepäksi) ja ajokortin.

Työskentelen yrittäjänä, mutta käytännössä olen ammattityöntekijä, jolle yrittäjyys on toimintamuoto, joka sopii asiakkaiden tarpeisiin. Ei missään ole tietenkään tarvetta kuukausipalkkaiselle käytettyjen ruumisarkkujen korjaajalle.

Ammattini hyviä puolia ovat työn vaativuuteen nähden erittäin hyvä tulotaso ja itsenäisyys (ei ole työnjohtajaa niskan takana kyttäämässä). Huonoja  puolia ovat tulojen heilahtelu ja se, että keikalle on lähdettävä kun pyydetään, muuten menettää helposti asiakkaansa.

Eikö ruumisarkkua käytetä vain kerran? Mihin sitä korjaajaa tarvitaan?

Tarve on aika vähäistä, mutta kyllä ala muutaman ihmisen työllistää. Palvelemme vankiloita ja muita suljettuja laitoksia. Kun niissä joku asukki kuolee ja viedään syystä tai toisesta oikeuslääketieteelliseen ruumiinavaukseen, niin kuljetus sinne tapahtuu ruumisautolla ja ruumisarkussa.

Ruumisarkku on melkoisen hintava esine, eikä sitä kannata tällaisen käytön jälkeen hävittää, vaan se tuodaan takaisin laitokseen ja käytetään sitten seuraavan asiakkaan kuljetukseen. Jos arkku matkalla rikkoutuu, minut tai joku kollegani kutsutaan korjaamaan se. Veloitamme kiinteän palkkion ja kilometriraht, mutta se on selvästi edullisempaa kuin kokonaan uuden ruumisarkun hankkiminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen käytettyjen ruumisarkkujen korjaaja. Ammatti on harvinainen, mutta ei vaadi kuin käytännön nikkarointitaitoja (itse olen kyllä käynyt ammattikoulun ja valmistunut huonekalupuusepäksi) ja ajokortin.

Työskentelen yrittäjänä, mutta käytännössä olen ammattityöntekijä, jolle yrittäjyys on toimintamuoto, joka sopii asiakkaiden tarpeisiin. Ei missään ole tietenkään tarvetta kuukausipalkkaiselle käytettyjen ruumisarkkujen korjaajalle.

Ammattini hyviä puolia ovat työn vaativuuteen nähden erittäin hyvä tulotaso ja itsenäisyys (ei ole työnjohtajaa niskan takana kyttäämässä). Huonoja  puolia ovat tulojen heilahtelu ja se, että keikalle on lähdettävä kun pyydetään, muuten menettää helposti asiakkaansa.

Eikö ruumisarkkua käytetä vain kerran? Mihin sitä korjaajaa tarvitaan?

Tarve on aika vähäistä, mutta kyllä ala muutaman ihmisen työllistää. Palvelemme vankiloita ja muita suljettuja laitoksia. Kun niissä joku asukki kuolee ja viedään syystä tai toisesta oikeuslääketieteelliseen ruumiinavaukseen, niin kuljetus sinne tapahtuu ruumisautolla ja ruumisarkussa.

Ruumisarkku on melkoisen hintava esine, eikä sitä kannata tällaisen käytön jälkeen hävittää, vaan se tuodaan takaisin laitokseen ja käytetään sitten seuraavan asiakkaan kuljetukseen. Jos arkku matkalla rikkoutuu, minut tai joku kollegani kutsutaan korjaamaan se. Veloitamme kiinteän palkkion ja kilometriraht, mutta se on selvästi edullisempaa kuin kokonaan uuden ruumisarkun hankkiminen.

Ihana ammatti 💕💕💕💕💕

Software Engineer / IT-arkkitehti (koulutus tietojenkäsittelytieteen maisteri). Valitsin kun ei oikein mikään ala kiinnostanut yhtään, mutta jotain piti valita. Ajattelin sitten, että tuolla alalla ainakin varmaan riittää töitä ja palkat on ihan hyvät. Että parempi sekin kuin ammatti joka ei kiinnosta, mutta jossa on lisäksi köyhää. Ihan ok on tämä ollut ilman mitään erityistä intohimoa alallekin.

Laskin äkkiseltään, että olen toiminut elämäni aikana ainakin 27:ssa ammatissa niin, että siitä on maksettu palkkaa tai palkkio tai minulla on siihen tutkinto, pätevyys tai koulutus. Montaa niistä voisin tehdä, jos töitä vain olisi. Mutta kun ei ole, ainakaan palkallista.

Vierailija kirjoitti:

Laskin äkkiseltään, että olen toiminut elämäni aikana ainakin 27:ssa ammatissa niin, että siitä on maksettu palkkaa tai palkkio tai minulla on siihen tutkinto, pätevyys tai koulutus. Montaa niistä voisin tehdä, jos töitä vain olisi. Mutta kun ei ole, ainakaan palkallista.

Voi olla, että yksi ongelma on juuri tuo osaamisen hajautuminen. Jos mikään yksittäinen osaamisalue ei näyttäydy selkeänä erikoisosaamisena, se voi olla työnhaussa jopa heikkous.