Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
ISO ongelma!!!
11.10.2008 |
En tiedä onko ero tulossa, ennen kuin liitto ehti kunnolla alkaakkaan :(.
Minulla on aiemmasta liitosta 2lasta 6v ja 10v ja ikää itselläni 31v. Uudella miehelläni ei lapsia ja haluaisi yhden biologisen. Tähän asti olen ollut sillä mielellä,että voisin vielä yhden tehdäkkin,jos tilanne on suotuisa.
Pari kk sitten havahduin ,etten sittenkään enää halua enempää lapsia, en vain kykene/halua lähteä siihen rumbaan enää. Vihdoinkin jo vähän tilaa itsellekkin liikkua ja toteuttaa haaveeni yrittäjyydestä tms.
Miten saan kerrottua miehelleni asian, voinko odottaa vaikka vuoden, ennenkuin kakistan sen?! Ihan paskana minä..en halua huijata toista, vaan pitäisihän mun päästää etsimään mahdollista kumppania lisääntymiseen,jos niin tahtoo tehdä.
Kommentit (3)
muuten voi tulla riitaisa ero ja jomman kumman tai molempien mieli järkkyy.
Se olisi suuri karhunpalvelus molemmille ja varmasti myös omille lapsillesi.
Omat lapsesikin tulevat reagoimaan tilanteeseen voimakkaasti, mikäli he tottuvat ajatukseen että uusi mies on "isä" ja sitten tulee ero.
Teillä ei vain elämäntilanteet enää kohtaa. Ymmärrän hyvin miestä, joka haluaa jatkaa perimäänsä ja rakastaa omaa lastaan.
Jos kerrot myöhemmin riistät mieheltä paljon, jota hän ei helposti tai koskaa tule antamaan anteeksi, eikä tarvitsekaan antaa anteeksi.
Kertomatta jättäminen olisi erittäin julmaa henkistä väkivaltaa ja lopputuloksena voi tulla rumaa jälkeä.
En ainakaan itse halua olla sellaisten ihmisten lahäpiirissä, jossa tulee ongelma kertomatta jättämisestä, sillä se heijastuu työhön, kaverisuhteisiin kouluuu (lapsien kautta).
Rehellisyyttä ei tule kukaan koskaan katumaan, mutta epärehellisyyttä katuu kaikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tosin mulla lapsia edellisestä liitosta tuplaten enemmän kuin sinulla.
Meillä uusi kumppani myös lapseton, joten oma lapsi on haaveissa hänellä.
Itse olen aina ajatellut, että lapset ovat nyt tässä.
Kuitenkin olen nyt tajunnut, kuinka iso tarve miehellä on saada oma lapsi.
(muistat kai itsekin oman vauvakuumeesi?, tarpeen saada oma biologinen jälkeläinen?)
Olen myöntynyt lapsen yritykseen, (vielä pillereillä) kun mies vain ilmoittaa milloin alamme yrittää.
Olen hoitanut aikaisemmat lapseni kotona, työelämä vasta aluillaan.. ikääkin mulla vasta 30v.
Sovimme, että mies jää äitiysloman jälkeen kotihoidontuelle ja minä käyn töissä.
Vuosi, mitä vauvan "pyöräyttämiseen" menee, on kuitenkin pieni aika.. Ja kunhan isä sitoutuu normaalia suomalaisisään verrattuna enemmän vauvan hoitoon, niin äidillekin jää tilaa toteuttaa itseään.. käydä harrastuksissa ja tehdä töitä (nää asiat jotka on jokaiselle suomalaisisälle itsestään selvyyksiä).
Me siis sovimme että heitämme suomalaisvanhemmuuden roolit "nurinpäin" ja sillä tavoin hän saa lapsen jota on kaivannut.. ja minun ei tarvitse enää olla kotona (pois työelämästä) kolmea vuotta.. vaan pääsen jo vihdoin tekemään osani myös työn parissa.
Alue: Aihe vapaa
kakistelematta. Miehellä on pikeus tietää mielipiteesi ettei haaskaa aikaa väärän naisen kanssa