Onko mielestäsi huono asia, kun kouluissa ei ollut inkluusiota kouluaikanasi?

Olin joutunut tarkitsulle 80-luvulla, vähemmän

oppilaita ja opin paremmin koulutehtäviä.        🙂        

Myös apu-koulut ja tukiopetusta tarvitaan nykypäivinä.

Vierailija kirjoitti:

Olin joutunut tarkitsulle 80-luvulla, vähemmän

oppilaita ja opin paremmin koulutehtäviä.        🙂        

 

Myös apu-koulut ja tukiopetusta tarvitaan nykypäivinä.

Siellähän ne apukoululaiset ja tarkkislaiset ovat nykypäivänä samassa luokassa normaalien ja S2-oppilaiden kanssa sulassa sovussa. Opettajien, kouluavustajien ja tulkkien riesana. Inkluusiossa.

Peruskoulun tulee taata kaikille oppilaille yhtäläiset (= yhtä huonot) mahdollisuudet oppimiseen!

Jälkeenpäin ajatellen oli hieno asia että rauhattomat oppilaat heitettiin tarkkailuluokalle ongelmineen, ja toisaalta opettajatkin sai heitettyä luokasta ulos häiriköivän oppilaan ilman että se oli välittömästi poliisiasia ja opettajalle potkut.

Nykyäänhän kumpikaan ei ole mahdollista ja häiriköivä määrää mitä tunnilla tehdään, ei opettaja. Ja kaiken päällä väijyy jättimäinen "opetushallitus" täynnä porukkaa jolla ei ole muuta tekemistä kuin keksiä muutoksia entisiin asioihin jotta voi perustella oman jättipalkkansa maksamisen. Ongelmathan näyttää johtavan kaikki tähän opetushallitukseen ja sen haluamiin muutoksiin koulussa. 

Intersektionaalinen inkluusio tuhosi Suomen koululaitoksen muutamassa vuodessa. 

Kouluaikoinani ei tunnettu käsitettä inkluusio. En siis voi vastata esittämääsi kysymykseen.

Onhan se ikävää jotta opin lukemaan ja kirjoittamaan, laskeakin osaan ainakin kymmeneen. Katujengeily ja huumekauppakin jäi oppimatta kun ei ollut sitä roadman-linjaa.

Muistan jo yläasteella ajatelleeni, että luojan kiitos tietyt häiriköt oli tarkkisluokalla. Siellä oli muutama väkivaltainen tyyppikin, siis nuorisorikollisia jotka harrastivat varastelua ja toisinaan hakkaamista myös. En kaivannut samalle luokalle kanssani.

Omana aikanani tarkkisluokka oli syystäkin pieni ja sinne olisi ollut todella paljon tunkua. Omassa luokassani oli yhtä monta häirikköoppilaita kun siellä tarkkiksella yhteensä. Meillä ne häiritsevät oppilaat yritettiin jakaa eri luokille, mutta ei se sitä häiriön määrää vähentänyt, kun heitä oli niin paljon. 

Opetushallitukseen pitäisi inkluusion nimissä laittaa muutamia väkivaltarikollisia. Voisivat siellä toimistossa keppostella.

Lähettäisin kaikki poikkeavat leirille.

Ei mulla muuta.

Vierailija kirjoitti:

Jälkeenpäin ajatellen oli hieno asia että rauhattomat oppilaat heitettiin tarkkailuluokalle ongelmineen, ja toisaalta opettajatkin sai heitettyä luokasta ulos häiriköivän oppilaan ilman että se oli välittömästi poliisiasia ja opettajalle potkut.

Nykyäänhän kumpikaan ei ole mahdollista ja häiriköivä määrää mitä tunnilla tehdään, ei opettaja. Ja kaiken päällä väijyy jättimäinen "opetushallitus" täynnä porukkaa jolla ei ole muuta tekemistä kuin keksiä muutoksia entisiin asioihin jotta voi perustella oman jättipalkkansa maksamisen. Ongelmathan näyttää johtavan kaikki tähän opetushallitukseen ja sen haluamiin muutoksiin koulussa. 

Opetushallitus on täynnä wokeja ja zuu wakkeja...

Aatehuuruissa unohtivat sen todellisuuden, että osa nuorista on pelottavia ja sekaisin eikä heitä pidä päästää terrorisoimaan koko luokkaa. Ihan sama se on aikuisillakin, mutta siinä on se ero että ei perus työpaikalla ole näitä häirikköjä samassa määrin, koska a) sellaisia ei palkata tai b) he ovat vankilassa.

Mun aikana eli vielä 2000-luvun alussa oli koulu sellaista, että tänä päivänä ADHD:ksi diagnosoitavakin pärjäsi hyvin. 

Ympäristo on muuttunut helvetiksi. 

Ei ollut inkluusiosta puhetta silloin. Sen sijaan olen käynyt koulun niin, että vain alle 10 prosentilla oppilaista oli kotikielenä koulun opetuskieli ja kaikki oppivat loistavasti.

Kiitos vasemmistoliitolle tästäkin rikkaudesta!

Vierailija kirjoitti:

Aatehuuruissa unohtivat sen todellisuuden, että osa nuorista on pelottavia ja sekaisin eikä heitä pidä päästää terrorisoimaan koko luokkaa. Ihan sama se on aikuisillakin, mutta siinä on se ero että ei perus työpaikalla ole näitä häirikköjä samassa määrin, koska a) sellaisia ei palkata tai b) he ovat vankilassa.

Koulussa nuo kriminaalinalut kulkevat vapaasti muiden joukossa. Ehkä heille pitäisi olla erillisiä vankilakouluja, tai no, tarkkishan sen nimi takavuosina olikin...

Oli siinä mielessä inkluusio, että tänä päivänä nepsydiagnosoitavat olivat tavallisilla luokilla, kun eivät olleet riittävän vaikeita tarkkikselle ja pärjäsivät sen verran hyvin, etteivät tarvinneet apukoulua. Yläkoulussa oli pari sälliä, jotka tekivät tunneilla kaikkea muutta kuin opiskelivat mm. juoksivat ympäri luokkaa. Lukiossakin oli vielä näitä möläyttelijöitä ja viipottajia, samoin diagnosoimattomia oppimisvaikeuksista kärsiviä. 

Vierailija kirjoitti:

Oli siinä mielessä inkluusio, että tänä päivänä nepsydiagnosoitavat olivat tavallisilla luokilla, kun eivät olleet riittävän vaikeita tarkkikselle ja pärjäsivät sen verran hyvin, etteivät tarvinneet apukoulua. Yläkoulussa oli pari sälliä, jotka tekivät tunneilla kaikkea muutta kuin opiskelivat mm. juoksivat ympäri luokkaa. Lukiossakin oli vielä näitä möläyttelijöitä ja viipottajia, samoin diagnosoimattomia oppimisvaikeuksista kärsiviä. 

90-luvulla meillä ainakin oli myös hyvä luokkahenki vaikka luokassa oli hyvin erilaisia oppilaita. Alakoulussa synttäreille kutsuttiin aina koko luokka. Jos oli vaikeuksia saneluiden kanssa niin harjoittelimme yhdessä. Lukiossa laskettiin joskus matikkaa yhdessä koulupäivän jälkeen. Aina vedettiin se viimeinenkin mukana. 

Ennen peruskoulua oppilaiden jako jyviin ja akanoihin tapahtui kansakoulun 4. luokan jälkeen. Siihen asti debiilit ja fiksummat olivat kulkeneet samoissa luokissa.

Fiksummat pyrkivät ja pääsivät oppikouluun, josta sitten jatkossa lukioon ja yliopistoon. Loput jatkoivat kansalaiskouluun ja sieltä amikseen tai sukutilojensa isänniksi/emänniksi.

Kaikkein lahjattomimmat siirrettiin apukouluun riippumatta siitä, oliko syynä ADHD tai down-syndrooma.

Se oli hyvä systeemi ilman inkluusiota!