Voiko/kannattaako isäni testamenttia yrittää kohtuullistaa

En usko että testamenttia pystyy kumoamaan. Aika erikoista että isänne teki testamentin puolisonsa hyväksi. Yks tuttu myös hiljattain puhui että tekee testamentin puolisonsa hyväksi niin lapsilleen jää vähemmän, en ymmärrä miksi. Mun vanhemmat päinvastoin teki avioehdon et kumpikaan ei saanut toisen omaisuudesta mitään.

Ei testamenttia saa "kohtuullistettua" sillä perusteella, että avioliitto kesti vain lyhyen aikaa. Isälläsihän olisi ollut oikeus testamentata omaisuutensa kenelle tahansa ulkopuolisellekin, vaikka naapurin Penalle. Testamentin voi saada kumottua, jos pystyy osoittamaan, että testamentin tekijä ei ole enää ymmärtänyt, mitä hän on tehnyt, tai että testamentin tekijää on painostettu tekemään testamentti vastoin omaa tahtoaan.

Ja se osituksenkaan kohtuullistaminen ei ole mikään automaatio, vaan vaatii kanteen nostamista oikeudessa, jos leski ri suostu siihen vapaaehtoisesti.

Olisiko isänne puoliso mahdollisesti pyytänyt että isänne tekee testamentin? Ei sitä varmaan voi kumota. Työkaverini sanoi että aikoo pyytää miestään tekemään testamentin hänen eli puolisonsa hyväksi että miehensä 2 aikuista poikaa aiemmasta liitosta saa vähemmän sitten aikanaan kun miehestään aika jättää.

Vierailija kirjoitti:

En usko että testamenttia pystyy kumoamaan. Aika erikoista että isänne teki testamentin puolisonsa hyväksi. Yks tuttu myös hiljattain puhui että tekee testamentin puolisonsa hyväksi niin lapsilleen jää vähemmän, en ymmärrä miksi. Mun vanhemmat päinvastoin teki avioehdon et kumpikaan ei saanut toisen omaisuudesta mitään.

Jospa vaikka lapset ovat isästään viis veisanneet?

Itse just tässä seurasin yhtä tapausta, kolme sisarusta joista se yks ei vähääkään äidistään välittänyt, päin vastoin lähetteli haukkumaviestejä jne, hänelle äitinsä ei olis halunnut mitään jättää mutta perintökaari... toki nyt kun heidän äiti kuoli, helppo arvata kuka oli ekana käsi ojossa ja itselleen mahdollisimman paljon haalimassa. 

Ymmärtääkseni kuolleen jälkeläisillä on testamentista huolimatta oikeus vaatia itselleen ns. lakiosaa, mikä on puolet siitä, mitä muuten saisi. Eli esim. 3 lapsen tapauksessa se olisi 1/6. En ole varma, saako sen automaattisesti vai pitääkö vaatia erikseen. Kannattaa ehkä kysyä lakimieheltä.

Jos se oli isänne toive niin miksi sitä pitäisi yrittää muuttaa? Oudosti tehty, mutta silti.

Mun isä kuolee pian. Se on asunut naisensa kanssa 35 vuotta turussa mutta eivät ole naimisissa. Kun isäni kuolee, perin sen asunnon mutta sen nainen ostaa sen minulta. Eli käytännössä maksaa minulle 270000 euroa siitä asunnosta. Se on jo sovittu eli luovun asunnosta. Se nainen haluaa asua siinä sitten loppuikänsä.

Meillä aikuiset lapset eivät ole puolisoni eli isänsä kanssa missään tekemisissä paitsi kun tarvitsevat rahaa, eivät kysele kuulumisia eivätkä ole auttaneet missään.

Minä olen se jonka kanssa elåmå jaetaan, olen hoitanut häntä kun sairastui, olen tehnyt valtaosan töistä hönen yrityksessään palkatta, hoidan kodin, renontoin ja teen pihatyöt.

Meillä ei ole avioehtoa ja testamentissa minut on huomioitu 50% osuudella.

Miksi aikuisen lapsen pitäisi hyötyä vanhemmastaan automaattisesti jos eivät muutenkaan osallistu hänen elämään?

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtääkseni kuolleen jälkeläisillä on testamentista huolimatta oikeus vaatia itselleen ns. lakiosaa, mikä on puolet siitä, mitä muuten saisi. Eli esim. 3 lapsen tapauksessa se olisi 1/6. En ole varma, saako sen automaattisesti vai pitääkö vaatia erikseen. Kannattaa ehkä kysyä lakimieheltä.

Toki lakiosan määrään vaikuttaa se, että ensn tehdään ositus, eli puolisoiden nettovarallisuus jaetaan tasan. Sitten vainajan osuuteen kohdistetaan se lakiosavaatimus. 

Isäni oli vakavasti sairas viimeiset vuodet ja en ollut missään tekemisissä hänen kanssaan - hän haukkui minut aina pystyyn jos olin. Johtui sairaudesta, mutta ei sitä jaksanut kuunnella. Jätti testamentissa kaiken uudelle vaimolleen. En lähtenyt edes vaatimaan puolia itselleni, ihan oli uusi akka joka pennin ansainnut kun kesti ihmistä ja toimi ympärivuorokautisena hoivakotina. Allekirjoitin jonkun paprun missä annoin hänelle kaikki oikeudet tehdä selvitykset ja sitten ei kuulunut mitään. En tiedä paljonko hän sai, eikä oikeastaan edes kiinnosta.