Miten keskenmenoraskautesi erosi normaalista raskaudesta?

Kokemuksia kellään?

Ei oikeastaan mitenkään. Pahoinvointi helpotti viikkoa aiemmin. Raskaus oli mennyt kesken joskus viikolla 8 ja havaittiin pari päivää ennen nt-ultraa.

Ei mitenkään.

Ei mitenkään. Minulla ei ole alkuraskaudessa muita oireita kuin et menkat ei ala ja testi +.  Alkuraskauden keskenmenossa vain tuli menkat rv7 ja ei ollut edes kipuja. Menkat oli runsaat. Tuulimunaraskaus oli samanlainen kuin muutkin. Mutta menin ultraan rv9 ja ei ollutkaan alkiota ja oli vain ruskuaispussi ja istukka. Kroppa ei tajunnut ettei ole mitään vauvaa ja kaavinta oli rv11.

4 km joissa kaikissa vahvat raskausoireet heti alussa.

4 loppuun asti selvinnyttä raskautta joissa ainoa oire ensimmäisessä kolmanneksessa kuukautisten poisjäänti

Ei minullakaan eronnut mitenkään.  Normaali työpäivä päättyi keskenmenoon.

Jos epäilee ettei kaikki ole ok niin kannattaa mennä alkuraskauden ultraan yksityiselle gynelle. Sen parisataa euroa maksaa mielellään et saa rauhan/tietoa. Pitää vaan varmistaa että on kunnon ultralaite. Hyvin näki jo rv7 minialkion ja löytyi syke. Ja toisella kerralla kun ei ollut hyvin niin ei löytynyt sykettä ym.

Ei mitenkään. Sain kolme keskeytynyttä ja neljä tervettä lasta. Keskeytyneiden kohdalla huomattiin vaan ettei sydän lyönyt enää. Nämä siis ennen 3 kk raskausaikaa.

Ei mitenkään, tosin meni kesken jo niin ajoissa että kuukautiset olis voinu vaan olla reilun viikon myöhässä. Olen kuitenkin jokaisessa raskaudessa tuntenut alkion kiinnittymisen ja sen jälkeen ollut samat oireet (vatsa sekaisin, pyörryttää), jota ei normi pms:ssä ole. Niin oli tälläkin kerralla, mutta kesken meni.

Olin itkuherkkä. Tuntui jotenkin kaihoisalta. Loppuun asti menneessä raskaudessa ei tuntunut pitkään miltään.

Hiukan vuoteli koko raskauden ajan. Alkoi sitten runsas vuoto RV 9. 😌 En käynyt neuvolassa kun oli niin vahva tunne, että menee kesken. Monta onnistunutta raskautta takana eikä oo vuotanut niissä yhtään. 

T. 👼🏼

Pahoinvointi oli lievempää. Ultrassa viikolla 9 kaikki kunnossa. Menin nt ultraan viikolla 13 ja sikiön kasvu oli loppunut viikolla 10.

Muista raskauksista oli pää pöntössä viikolle 16

Ainoassa kesken menneessä oli voimakkaimmat oireet. Esimerkiksi haistoin asioita, joita en haistanut ennen tai jälkeen raskauden. 

Mulla on kaksi lasta ja siinä välissä kaksi vähän myöhemmin kuin ihan raskauden alussa tapahtunutta keskenmenoa. Kumpikin näistä keskenmenneistä raskauksista alkoi hoidoilla. Ensimmäisessä hCG oli ihan hyvin koholla (yli 200) testissä kaksi viikkoa alkionsiirrosta ja menin ultraan viikolla 7-8 (en muista enää tarkkaa päivää) vähän jännittyneenä, mutta mitään erityistä huolen aihetta ei ollut ilmennyt siihen mennessä. Kuitenkin ultrassa huomattiin, että alkion koko laahasi n. viikon jäljessä siitä, mitä sen olisi pitänyt olla. Lääkäri lohdutti, että alkio on saattanut kiinnittyä vähän keskimääräistä myöhemmin tai että kuvaus ei vain nyt onnistunut optimaalisesti. Uusi aika varattiin seuraavalle viikolle. Sitä ei kuitenkaan enää tarvittu, sillä muutaman päivän kuluttua alkoi pikku hiljaa voimistuva vuoto, ja spontaani keskenmeno tapahtui siinä parin päivän aikana.

Toisen kerran hCG oli minusta epäilyttävän alhainen kaksi viikkoa siirron jälkeen, olikohan jotain 70, mutta klinikalta sanottiin, että se on ihan normaali ja ylittää heidän plussarajansa. Viikolla 8-9 alkoi ajoittainen tuhruvuoto, jonka takia hakeuduin klinikalle ultraan. Lääkäri totesi vuodon, mutta kohdussa näytti olevan kaikki kunnossa. Vuotokin loppui reilussa viikossa, mutta mulla oli ikävä aavistus. Samoihin aikoihin mulla oli usein iltaruoan jälkeen iskeviä vatsakipuja ja vatsa toimi vähän miten sattui. Kerran kipukohtauksen yhteydessä makasin vessan lattialla alasti - olin niin tuskanhiessä, että piti riisua vaatteet. Viikolla 10+jotain iski hirveän huono olo kesken päivän, pyörrytti ja oli pakko käydä vaakatasoon joksikin aikaa. Itse asiassa silloin ajattelin, että ei tämä mikään paha merkki varmaan ole, sillä esikoista odottaessa mulla oli alkuraskaudessa tuollaista useamminkin, ilmeisesti matalasta verenpaineesta johtuen. Viikon 13 ultrassa paljastui kuitenkin se karu totuus, että sikiön kasvu oli loppunut jo kolmisen viikkoa aikaisemmin (koon mukaan samana päivänä, kun mulla oli se huonovointisuuskohtaus) ja se oli kuollut. Lääkkeellinen keskeytys oli edessä.

Viimeisimmässä raskaudessa reilu viikko positiivisen testin jälkeen (tällä kertaa hCG oli lähes 500) holahti ihan kirkasta verta eräänä aamuna. Mulla oli kuitenkin jännän luottavainen olo, että tällä kertaa kaikki menisi hyvin. Ja niin menikin: ultrassa todettiin, että vuoto oli johtunut hematoomasta, ja vauva oli kunnossa. Tällä hetkellä tuo "vauva" istuu sohvalla katsomassa Minecraft-videota :)

Mua ei ole varsinaisesti oksettanut yhdessäkään raskaudessa, joten sen suhteen en osaa sanoa eroja. Myöskin esim. rintojen arkuus on ollut aina jokseenkin epämääräistä.