Minulle ei luettu iltasatuja
Mutta opetettiin lukemaan ja viisivuotiaana luin jo itse ja pidin nukille koulua vanhoista koulukirjoista. Puotipaperia ja värikyniä oli vaikka koti köyhä. Kotona luin sanomalehteä, lauantaina oli puoli sivua lasten sivua. Pyhäkoulutalossa oli Tammen kultaisia kirjoja, tahdoin etuajassa mennä että ehfin lukea niitä ennen kymmentä. Vuosi oli 1951.
Mitäkö teen nyt mummuna. Luen melkein koko ajan.
Kommentit (11)
Elokuvissa lapsille laulettiin iltalaulu.milloin nuo iltasadut yleistyneet, omien lasten kanssa iltarituaali, lapset kainaloon ja satuja.
Mulle ei luettu satuja, mutta nukkumaan mennessä pyysin äitiä "kertomaan vanhoista".
Eli kertoi omasta lapsuudestaan.
Niihin kertomuksiin oli hyvä nukahtaa.
Meidän mummu kyllästyi lukemaan jotain satua meille kun osasin sadut melkein sanatarkasti ulkoa jo. Osti aapisen ja niin opin 5 v. lukemaan ja luin itse satuni ja luin ne jopa kaksi vuotta nuoremmalle veljellenikin ääneen. Ekaluokalla koulussa sitten olikin ongelmia kun muut eivät osanneet lukea vaan tankkasivat aakkosia. Vuosi oli 1956.
En muista luettiinko mulle , en lukenut lapsilleni vaan kerroin iltasadut pupu perheestä jotka asuivat kolossaan ja aina oli jotain syömistä mihin liittyi porkkanat.
Minulle luettiin satuja ja laulettiin. Sitten opettelin itse lukemaan. Kotona ei oikein ollut muita lasten kirjoja kun satukirja, luin sitten tietosanakirjaa. Opin paljon käsitteitä jo ennen kouluikää.
Vierailija kirjoitti:
Meidän mummu kyllästyi lukemaan jotain satua meille kun osasin sadut melkein sanatarkasti ulkoa jo. Osti aapisen ja niin opin 5 v. lukemaan ja luin itse satuni ja luin ne jopa kaksi vuotta nuoremmalle veljellenikin ääneen. Ekaluokalla koulussa sitten olikin ongelmia kun muut eivät osanneet lukea vaan tankkasivat aakkosia. Vuosi oli 1956.
Siihen aikaan ei kansakoulussa vielä huomioitu lukutaitoisia lapsia. En muista sainko jotain kirjoja lukea vai pitikö opetella kirjaimet ja tavaaminen muiden kanssa. Olin supistetussa koulussa, koulua oli elokuussa ja toukokuussa, telvella vain lauantaisin eka/tokaluokilla kun vain yksi opettaja.
No hyvä juttu, minäkin luin itse tuon ikäisenä eikä iltasatuja todellakaan luettu.
Ei minullekaan iltasatuja luettu, mutta 4-vuotiaana opin itse lukemaan. Myöhemmin, joskus 10-vuotiaana luin vuorotellen aikuisen kanssa ääneen esim. Anni Swanin kirjoja. Ja lukeminen on ollut aina rakas ja lähes ainoa harrastukseni ja on edelleen. Omille lapsilleni luin vielä vuosia lukutaidon oppimisen jälkeenkin.
N 79
Minä en muista, että luettiinko iltasatuja meille lapsena.