Me jännittäjät - lievityskeinoja?

Ylessä on juttu jännittävässä tilanteessa jäätymisestä: https://yle.fi/a/74-20243266 Siitä tuli mieleeni, miten paljon jännitin aikoinaan kaikkia kouluesitelmiä ja vielä yliopistossakin suullisia esityksiä (joita oli ikävän paljon). Työelämään siirryttyäni sain olla pitkään rauhassa moisilta hommilta, mutta sitten päädyin työhön, jossa pitikin pitää luentoja, järjestää kursseja pienryhmille ja antaa jopa haastatteluja esim. suorassa lähetyksessä radioon. Periaatteessa työ oli unelmahommani, mutta esiintymisjännitykselle oli pakko tehdä jotain.

En varmaan ollut loppujen lopuksi kaikkein pahin jännittäjä, koska selvisin aika yksinkertaisilla konsteilla: piti keskittyä aina siihen, että hengittää rauhallisesti ja omalla kohdallani ehkä tärkein asia oli muistaa rauhallinen puheen tempo. Yhä vieläkin hirvittää, kun näkee jonkun jännittäjän puhuvan ja puheennopeusvaankiihtyyjakiihtyykunnessiitäeisaamitäänselvää... Hyvä etukäteisvalmistautuminen oli tietysti tärkeää, koska on aina helpompaa puhua aiheesta, jonka osaa hyvin.

Myöhemmin siirryin sitten kokonaan etätöihin, sen jälkeen tuli korona ja nykyään sosiaaliset suhteet on kyllä minimissään, joten huomaan jännittäväni tilaisuuksia, joissa on paljon täysin vieraita ihmisiä. Yhä edelleen oikeastaan pahinta mitä tiedän on se, että ringissä esittäydytään vuorotellen. Hrrrrrr....

Miten te muut olette selvinneet jännittämisestä?