Lue keskustelun säännöt.
AMK-maisteri. Voiko verrata yliopistomaisteriin?
16.09.2026 |
Mitä eroa näillä käytännössä on? Eikö nämä ole periaatteessa samalla viivalla akateemisesti ajatellen? Miten työtilanne on, onko eroa sillä, että onko amk-maisteri vai yliopistomaisteri? Kumpaa työnantajat arvostavat enemmän?
Kommentit (16)
Mikä on AMK- maisteri?
Ei sellaista ole.
Mutta älä huoli, tänä päivänä ei töitä löydy, oli sitten mikä tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi hellanlettas. Miten koulu-tasoista verrataan opisto-tasoon? Siis ammattikoululaiset alkavat hyppimään silmille. Maisteri hallitsee tieteellisen materiaalin lukemisen, tieteellisen tekstin tuottamisen, tieteellisen tutkimuksen alkeet jne. Vai ammattikoulumaisteri saman arvoinen... heh heh...
Vierailija kirjoitti:
Mikä on AMK- maisteri?
Ei sellaista ole.
Mutta älä huoli, tänä päivänä ei töitä löydy, oli sitten mikä tahansa.
Englanninkielisestä YAMK:sta saa "master of" nimikkeen, mutta jos esim. mun tulevan koulutusnimikkeen kääntää suomeksi, se on tietojenkäsittelyn tradenomi, ylempi AMK (englanninkielisessä koulutuksessa Master of Business Administration and Information Technology)
Riippuu alasta. Yamk tutkinto vähän usein epämääräinen, joutuu erikseen perustelemaan mitä osaa. Toisaalta huomattavasti helpompi kuin yliopistotutkinto, eli onnistuu työn ohella suht iisisti.
Ainakin meillä otetaan ennemmin AMK-maisteri töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei. Eikä yliopistomaisteria voi verrata AMK-maisteriin.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin meillä otetaan ennemmin AMK-maisteri töihin.
Sellaista ei ole! Eli ei oteta ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi hellanlettas. Miten koulu-tasoista verrataan opisto-tasoon? Siis ammattikoululaiset alkavat hyppimään silmille. Maisteri hallitsee tieteellisen materiaalin lukemisen, tieteellisen tekstin tuottamisen, tieteellisen tutkimuksen alkeet jne. Vai ammattikoulumaisteri saman arvoinen... heh heh...
Toinen osaa tehdä ja toinen on ihan kädetön. Tiedät varmaan kumpi on se kädetön.
Vierailija kirjoitti:
Voi hellanlettas. Miten koulu-tasoista verrataan opisto-tasoon? Siis ammattikoululaiset alkavat hyppimään silmille. Maisteri hallitsee tieteellisen materiaalin lukemisen, tieteellisen tekstin tuottamisen, tieteellisen tutkimuksen alkeet jne. Vai ammattikoulumaisteri saman arvoinen... heh heh...
Itsellä on sekä insinööritutkinto (ohjelmistokehitys) että diplomi-insinöörin paperit (tuotantotalous).
"Tieteellisen materiaalin lukemisen" hallitsee kyllä molempien koulutusten pohjalta. Oikeastihan se vaatii, että ymmärtää lukemansa. Se taas vaatii juuri sen alan pohjakoulutuksen, ja mahdolliseti vielä enemmän, jos aikoo esim. väitöstutkimuksia lueskella. Valtaosa tuntemistani akateemisen loppututkinnon suorittaneita ei lueskele kyllä mitään "tieteellisiä julkaisuja" sen opiskeluajan jälkeen.
Myöskään tieteellistä tekstiä ei tuoteta kuin yliopistolla, ja joissakin harvoissa R&D -tehtävissä. Jälkimmäisissä on yleensä koko tiimillä jatkotutkintotaustaa, eli "pelkkä maisteri" ei ole mitään sillä puolella.
Omien tehtävien osalta voin sanoa, että insinööripuolen koodausosaamiseta on ollut VALTAVA etu. Siihen, kun yhdistää tuta-puolen osaamisen, pystyy tekemään omat ratkaisut alusta loppuun ns. "full stack". Itseasiassa aika monella kollegalla samantyyppinen tausta. Pelkän tuta/KTM -puolen käyneillä on, etenkin fina-alalla, työuran alussa suuria seiniä kiivettävänä, koska käytännön työ vaatII myös aikalailla esim. Pythonin ja R:än pyörittämistä ja laskenta-alustojen hallintaa. Sitä ei opiskella tuolla puolella käytännössä laisinkaan, vaan kaikki tehdään yliopiston tarjoamissa hiekkalaatikoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hellanlettas. Miten koulu-tasoista verrataan opisto-tasoon? Siis ammattikoululaiset alkavat hyppimään silmille. Maisteri hallitsee tieteellisen materiaalin lukemisen, tieteellisen tekstin tuottamisen, tieteellisen tutkimuksen alkeet jne. Vai ammattikoulumaisteri saman arvoinen... heh heh...
Toinen osaa tehdä ja toinen on ihan kädetön. Tiedät varmaan kumpi on se kädetön.
Yliopiston kädetön on tehnyt samat harjoitustyöt kuin se ammattikoululainen ja tämän lisäksi tieteellisen raportin eli työselostuksen harjoitustöistä.
En ole yliopistossa tutkintoa opiskellut, mutta enemmän työtä avoimessa opintopisteet vaati kuin amk tutkintoa suorittaessa. Tuntui että jossain opettaja päästi liian helpolla läpi. amk maisterit ovat työelämämaistereita, yliopistossa ja amk.ssa voi mielestäni ihan hyvin tuottaa tietoa yhteiskuntaa varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hellanlettas. Miten koulu-tasoista verrataan opisto-tasoon? Siis ammattikoululaiset alkavat hyppimään silmille. Maisteri hallitsee tieteellisen materiaalin lukemisen, tieteellisen tekstin tuottamisen, tieteellisen tutkimuksen alkeet jne. Vai ammattikoulumaisteri saman arvoinen... heh heh...
Toinen osaa tehdä ja toinen on ihan kädetön. Tiedät varmaan kumpi on se kädetön.
Yliopiston kädetön on tehnyt samat harjoitustyöt kuin se ammattikoululainen ja tämän lisäksi tieteellisen raportin eli työselostuksen harjoitustöistä.
Kuullostaa, ettet tunne oikein kummankaan korkeakoulutushaaran metodeita.
Vierailija kirjoitti:
En ole yliopistossa tutkintoa opiskellut, mutta enemmän työtä avoimessa opintopisteet vaati kuin amk tutkintoa suorittaessa. Tuntui että jossain opettaja päästi liian helpolla läpi. amk maisterit ovat työelämämaistereita, yliopistossa ja amk.ssa voi mielestäni ihan hyvin tuottaa tietoa yhteiskuntaa varten.
Tämä vaihtelee suuresti. Joskus inssipuolella sai tehdä töitä tosissaan, että sai vaaditun harjoitustyön kasaan - etenkin, kun halusi kiitettävän arvosanan. Yliopistopuolella suoritin useita kursseja käyden paikalla vain parilla ensimmäisellä luennolla, jos sitäkään, ja sen jälkeen kirjatenttimällä. Oma pääni kykenee sisäistämään tietoa parhaiten lukemalla, ei katsomalla ja kuuntelemalla. Koska myös lukunopeus on pienestä asti ollut hyvä, itselle tehokkainta ja helpointa, oli aina kirjatenttimällä suoritettavat kurssit. Näistä taas ei AMK-puolella juuri ollut, koska usein oli myös se harjoitustyö. Ikävän usein se oli myös ryhmätyö, missä muun ryhmän kanssa tekeminen hidasti järkyttävästi.
Joidenkin matematiikan ja fysiikan kurssien kohdalla kävin kyllä yliopistossa laskareissa, ja myöhemmin osallistuin niihin tutoroivassa roolissa. Nykyään, mitä testannut, tekoälymallit osaavat selittää yliopistotason matemaattiset tehtävätkin todella hyvin. Kun tarve oli siis ymmärtää, miksi jokin menee, kuten menee, jotta sen pystyy sisäistämään. Tämä ei itselle aina oppikirjoista ja prujuista auennut aikanaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoisin, että amk-maisteri on käytännönläheisempi tutkinto, kuin pelkästään teoriaan keskittyvä yliopistomaisteri. Molemmat ovat sinällään saman arvoisia tutkintoja.
En ole opiskellut yliopistossa, mutta aloitin juuri YAMK-opinnot. Jotenkin minulla on edelleen vähän sellainen tuntuma näiden opintojen alun perusteella, että ei myöskään ylempi AMK-tutkinto ole sen tieteellisempi kuin alempikaan tutkinto.
Molemmille oppilaitoksille on paikkansa, mielestäni. Kyllä me tarvitaan tieteellistä korkeakoulukoulutusta siinä missä enemmän työelämälähtöistäkin. Nämä eivät sulje toisiaan pois eivätkä (täysin) korvaa toisiaan.