Lue keskustelun säännöt.
Omaiset haukkuu lastamme, mutta päiväkoti taas puolustaa
27.12.2011 |
Mikähän siinä on kun lastani on koko ajan haukuttava? Mitä nämä ihmiset siitä saavat, tuntee olevansa parempia vanhempia / kasvattajia?
Siis lastani on koko ajan pidetty vilkkaana ja hankalana! Sekä omani, että miehen suvun puolelta. Hoetaan miten vaikea lapseni on meidän sirkkuliisaan ja pateperunaan verrattuna. Suureen ääneen päivitellään miten itsekeskeinen lapsi on, anopin sanoin minä minä tyyppi.
Noh, nyt on kohta lapsi tutkittu päästä varpaisiin ja dg = TERVE lapsi, tunnollinen, kiltti, arka ja tunteellinen. Kotona on tempperamenttia mutta muualla erittäin kuuliainen ja tottelevainen lapsi. Päiväkodista tulee hyvää palautetta ja hänellä kavereita.
Nyt yhden pateperuna osoittaa selviä merkkejä siitä,että kaikki ei ole kohdillaan. Lapsi saa raivareita, silmät muljuu päässä, ei ota katsekontaktia yms. Ei usko mummoja ei ketään. Ja siti tämä äiti haukkuu lastani, kun eihän meidän pateperuna ole mitään meidän lapseen verrattuna. Onko toi siis jotain kieltämistä? Haluaa vaan syyttää meidän lasta ja päteä lapseni kustannuksella?
Alkaa vaan pikkuhiljaa kyrsimään, sillä lapseni on mitä ihanin ja kurjaa, että lapsi kuulee tuollaista.
Sitten, mummolla on todella sairas käytös, eli siis joka kerta kun lapseni on kylässä ( n. 1xkk ) siellä on kaikki serkut paikalla, kun meidän lapsi on muuten niin minä minä tyyppi?? Pitää sylissä / leikkii serkkujen kanssa ja lastani komentaa ja laittaa leikkimään yksin.
Päiväkodissa ei ole tällaista minä minä-käytöstä huomattu kun olen puhunut asiasta, samoin kotona on kärsivällisyyttä opettanut pienempi erityis-sisar. Lapsemme on oppinut leikkimään yksin, toimimaan omatoimisesti, pukee itse yms. Pikkusisar vaatii paljon, joten lapsemme on joutunut "kasvamaan" ns. isommaksi ja omatoimisemmaksi.
Mutta, ei tää mummo kuvittelee, että hän katsokaas aikoo kasvattaa lapsemme minä minä olemuksen pois, mitä ei edes ole.
No nyt kun toisen sirkkuliisa on juurikin tällainen, anoppi lässyttää ja pitää sitä sylissä. Sirkkuliisan pitää päästä kaikkeen mukaan mitä meidän lapsemme / mummo tekee tai mitä lapsemme touhuaa yksi. Sit kun sirkkuliisa sotkee kaiken ja lapseni siitä tälle sanoo, mummo on oikomassa lastamme, ei sirkkuliisalle saa sanoa noin.
Päiväkodista on nyt kerrottu, että lapsemme on puhunut pahasta olosta mummolassa. Tädit kun kysyneet syytä, on sanonut kun mummo leikkii vaan toisten lasten kanssa. Hän aina on yksin. Eli tässä se anopin minä-tyypin kasvatusmetodi sitten nähdään. Ja tämä ei ole mitään meidän lapsen puolustamista vaan asiasta ollaan oltu jo pidempään huolissaan.
Päiväkodista sanottiin, että asiaan on puututtava. On hyvä nähdä serkkuja,mutta se että lasta painetaan alas aina, eli koskaan lapsi ei saa olla rauhassa mummon kanssa (ja kun lapsi vielä sen luontoinen että haluaa olla rauhassa ) on loputtava.
Miten siis sanoa tämä mummolle ja sirkkuliisan äidille sillä ko. tyypit vetävät varmana herneet nenään.
Kommentit (20)
Toki hyvä että edes jossain joku saa lapsesi kuriin!
Veikkaan että puhut pahaa mummosta lapsen kuullen ja liioittelet.
Jos näet että lastasi (tai kenen vaan lasta) kohdellaan epäoikeudenmukaisesti niin tähän voit puuttua ihan asiallisestikin.
Minusta puutut liikaa asioihin; mitä ihmeen haittaa siitä on jos lapsi kantelee jostain serkusta ja tätä mummo ei pidä pahana asiana. Siis siihen pitäisi vai puuttua? Eli toimitaan lapsen pillin mukaan?
Tarhassakin toimitaan aikuisien mukaan, ei lapsesi.
Rauhoitu hyvä ihminen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa siltä että teillä kaikilla on heikko itsetunto. Lapsesi ei ehkä osaa huonon itsetuntonsa puitteissa toimia oikein, ja muut huonon itsetunnon omaavat vääristelevät ja pahentavat asioita. Älä päästä lasta enää mummulaan.
Kysy vaikka perheneuvolasta jotain keskusteluapua.
Minä sanoisin että laitat tyttäresi edun nyt ykköseksi, viis anopista ja sirkkuliisan äidistä. Puhuttelet heitä ja jos he eivät hyväksy muuttaa käytöstään, et altista lastasi enää heidän seuraansa ollenkaan. Tuo on meinaan henkistä väkivaltaa ja saattaa olla pahat seuraukset itsetunnolle.
Toisaalta lapsi oppii maailmasta että kaikki ei ole niin ruusuista aina mutta toisaalta äidin pitää puolustaa lastaan ja luoda positiivisia kokemuksia (normaalit, mukavat sukulaiset)
Sun pitää olla lapsesi tukena ja puolustaa häntä. Jos homma ei toimi, niin etsikää muuta seuraa. Itselläni on kummitäti, joka jossain määrin muistuttaa ap:n kertomuksen mummoa. Kummitädillä oli tytär, joka voisi olla tuo sirkkuliisa. Siksi kai osaan eläytyä lapsesi rooliin. Sanotaanko, että olisin ollut kauhuissani, jos minut olisi jätetty heidän kanssaan pidemmäksi aikaa kolmistaan. Jostain syystä äitini ei tuolloin tajunnut, missä mennään. Tai hänellä oli jotain aavistuksia, mutta sukulaisrauhan säilyttämiseksi asiasta oltiin hiljaa. Vasta kun kummitäti avioeron myötä poistui lähipiiristä ja padot avautuivat, äidillenikin valkeni, mikä oli homman nimi. Minä itse olen aika varma, että kyseinen henkilö ansaitsisi jonkin sortin diagnoosin (narsismi?). Sanomattakin lienee selvää, että kummitäti ei ole pitänyt mitään yhteyttä kummilapseensa eronsa jälkeen. Eipä sillä, että yhtään olisi ikävä.
hänet mummolla ja jonkun helvetin sirkkuliisan äidillä????
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mitään vikaa. Tai jos huomaavat, niin eivät myönnä sitä....
Olette huoneessa koko ajan ja puututte heti napakasti jos mummo tai joku muu sortaa lastanne. Jos joku (mummo) loukaantuu, ei ole teidän ongelma. Lapsen etu menee edelle.
Olisiko mahdollista, että mummo tulisi teille kylään tai näkisi lastane ilman sitä muuta lapsilaumaa? Ettei tarvitsisi sulkea mummoa kokonaan pois lapsen elämästä.
Päiväkodista on nyt kerrottu, että lapsemme on puhunut pahasta olosta mummolassa. Tädit kun kysyneet syytä, on sanonut kun mummo leikkii vaan toisten lasten kanssa. Hän aina on yksin.
Päiväkodista sanottiin, että asiaan on puututtava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jospa sinä nyt kerrankin valaisisit sukua sanomalla, mitä päivähoidossa on puhuttu.
Kumpikin on omalla tavallaan erityinen, vaikka ei diagnoosia olekaan.
Kyllä ihan tervekin lapsi saattaa vaatia rauhaa ja hiljaisuutta, mutta toisaalta myös tasapuolista huomioimista.
Kyllä SINÄ nyt olet se, jolla olisi oikeus vetää herneet, jos kertomasi pitää paikkansa.
Sano aivan suoraan mummolle, että ei ole oikein syrjiä yhtä lasta.
lupa olla pieni, heikko ja autettava, vaikka se sitten onkin teille aikuisille työläämpää. Joskus lapset kasvavat automaattisesti omatoimiseksi, kun huomaavat, että vanhemmilla on kädet täynnä puuhaa esim pikkusisaren kanssa, mutta jäävät silti kaipaamaan lupaa olla pieni. Eli sylitelkää, älkääkä liikaa kehuko miten hän on reipas ja omatoiminen. Kehukaa myös muuten.
Lapsemme on oppinut leikkimään yksin, toimimaan omatoimisesti, pukee itse yms. Pikkusisar vaatii paljon, joten lapsemme on joutunut "kasvamaan" ns. isommaksi ja omatoimisemmaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oijoi näitä kirjoituksia :D
Muutama täällä provosi, että miksi en hoida omaa lasta vaan vien mummolaan. Ihan piti lukea oma teksti uudestaan olenko muka sellaista kertonut, mutta nyt ymmärrän että turhuuksia huutelitte. Mutta tartun provoon ja vastaan:
Mummohan siis ei enää lasta hoitoon saa, tulee meille kotiin vain muutamiksi tunneiksi JOS itse haluaa, minä en kinu. Joten tätä tapahtuu siis 1xkk tai joskus mennyt 2kk. Lapsi käy tarhassa, sillä erityinen = sairas sisarus on pitkiä hoitojaksoja sairaalassa ja lapsi tarvitsee siis luotettavan paikan olla niinä aikoina.
Minä olen kuitenkin sellainen ihminen joka kokee suurta surua tällaisesta. En koskaan soisi lapselle pahaa, kurjaa on kun pitää olla tuollaisia mummoja. Mummot on niitä parhaita (yleensä) ja omanikin oli sitä. Kamalaa kun lapsi ei saa tuntea samaa mitä minä olen saanut. Mummot voi olla aivan loistavia, myös kasvatus mielessä. Siksi kai olen pitkittänyt asiaa näin kauan ja kääntänyt katseitani pois, vaikka lapseni on selvästi apuani huutanut.
Minä en ole tätä keksinyt vaan tämä on päiväkodin / meidän analyysi pitkän seurannan jälkeen. Ensin päiväkodin hoitajat ei edes asiasta maininneet kun ajattelivat et lapsi keksii.. toistuvien, kuukausien jälkeen rupesivat puhumaan meille ja tähän olemme nyt vuoden sisällä tulleet, kun olemme miehen kanssa ruvenneet mummojen touhuja seuraamaan eli ei lapsen puheet voi olla enää huomion hakua.
Lapsi puhuu mummolasta erittäin kielteisesti ja reagoi vahvasti. Jouluna kun olimme koko perhe mummolassa ja nämä serkut myös, lapsi oli levoton, itki ja halusi koko ajan pois. Mummo hymisteli sohvannurkassa hiljaa ja paapo toisia lapsia. Että näin. Olen itsekin nämä oireet nähnyt, mutta tyhmänä uskoin sukulaisiani ja vein lapseni neuvolan kautta testeihin, vaikka terkka yritti minulle muuta sanoa. Olin varma, että itse olen jotain tehnyt väärin. Noh, ei ole ainakaan ADHD:ta, Asperger:ia tai Autismia lapsella.
Muutenkaan kuulemma ei lapsi päiväkodissa hae tyhmyyksillä ym. huomiota vaan aina kehuvat miten kohtelias ja hyväntahtoinen lapsi on. Huomio toisia ja auttaa jos joku kaatuu tms. Se on varmaan tullut sisaren sairauden / sairaalassaolojen jälkeen. Lapsi on nähnyt/kokenut paljon ikäisekseen. Kerran hoitaja sanoi, että lapsemme kielsi toisia näyttämästä kieltä, koska se on julmaa ja typerää. Ja kerran on ojentanut toisen lapsen siistimään lautasen puhtaaksi kun ei ollut heittänyt roskiin jätteitä. Hoitajat puhuvat keskusteluissa lapsestamme sanoin : fiksu, huomioiva, tarkka, kiltti ja hyväntuulinen.
Lapsi ei muutenkaan keksi päästään epätodellisia tarinoita (mitä joidenkin tekee ) vaan aina puhuu totta, tämän on myös päiväkoti niin kuin me vanhemmat myös huomanneet. Jos lapsi ei osaa sanoa tai ei tiedä, on silloin hiljaa. Lapsi on nyt reilut 6v. ja tuntuu pahalle ajatella, miten monta vuotta mummo on lastamme terrorisoinut ja minä tyhmä hymistellyt vieressä. Olen itselleni myös erittäin vihainen enkä anna ikinä anteeksi, että lapseni olen alttiiksi tällaiselle antanut.
Ainiin ja tää oli paras ELI sirkkuliisan äiti EI lastani hoida :D
Mitähän minun pitäisi enää huomata, siis sinä joka sanoit, että vanhemmat ei huomaa lasten virheitä? Nythän minä juuri alan näitä virheitä korjaamaan. Ja pidän ennen kaikkea lapseni puolta.
En vaan haluais olla riidoissa kenenkään kanssa. Mutta kai se sit on pakko, jos se on lapsen etu.
Kiitos monille asiallisista kommenteista.
Puhu lapselle mm mummon käytöksestä. Sano, että ei ole reilua, ettei hän leiki kaikkien kanssa. 6-vuotias ymmärtää jo paljon. Jos mummolassa käynti ahdistaa lasta, niin älkää menkö, edes jouluna. Kysy päiväkodista apua miten lasta voi auttaa selviytymään mummolakokemuksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma äitini on ollut aina samanlainen minun lapsiani kohtaan: mitätöi, syrjii ja haukkuu. Syyksi riittää mikä vain. Siskoni lapsissa ei näe mitään vikaa, eikä moiti mistään. Muiden lastenlasten puuhailut katsoo läpi sormien mutta minun lasteni tekemiset syynää suurennuslasilla. Tämä on ollut jotenkin käsittämätöntä, sillä olen aina kuitenkin ollut hyvissä väleissä äitini kanssa ja kaikki lapsenikin ovat ihan normaaleja ja kovasti haluaisivat mummulleen olla iloksi.
Mummulle olen asiasta puhunut mutta tämä ei tunnusta toimissaan mitään väärää. Niinpä yhteydenpito on jäänytkin aina vain vähemmälle.
Suosittelen pitämään tiukasti lapsesi puolia kun kyläilette anopilla. Tai mieluummin pidät yhteydenpidossa pitkän tauon. Siitä älä välitä, mitä muut asiasta ajattelevat. Meillä siskoni kyllä tunnustavat, kuinka mummu kohtelee lapsenlapsiaan eriarvoisesti mutta kukaan ei uskalla asialle tehdä mitään. Sinun tehtäväsi on pitää lapsesi puolia. Jos joku muu aikuinen kohtelisi lastasi niin kuin anoppi kohtelee, et varmasti antaisi hänen olla lapsesi hoitajana tms. Sama pätee anoppiinkin. Ei sukulaisuus ole mikään tekosyy alistamisen ja mitätöimisen hyväksymiseen.
En nyt kommentoi tapausta muuten, mutta en voi uskoa noita kommentteja mitä olet saanut! Kirjoituksesi oli hyvä ja mielenkiintoinen, unohda nuo (kännipäissä? muuten vaan kiukkuisena? kirjoitetut) kommentit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja olla riidoissa, vaan sopia asia mummon kanssa (niinkuin aikuiset tekee) ja puhua ongelmista kun lapsi ei kuule.
Kuulostat semmoiselta mammalta joka puhaltaa hiileen että roihahtaa! Juurikin puolustat lastasi, etkä oikeudenmukaisuutta. Samaa ammattitaitoa puuttuu sekä sinulta että mummolta koska lapsi osaa käyttäytyä vaan hoidossa.
PS. jatkossa kannattaa puhua asioista niitten oikeilla nimillä tarhassa kun jotain tapahtuu, eikä kuukausia odotella.
Todella mystistä että pieni lapsi tarhassa selittää kovin usein miten kamala mummo on.
Minkä ikänen tämä lapsi olikaan? Kaukana on koulukypsyys.
miten moni on lukenut ap:n pitkän aloituksen ja vastannut jotain aivan järjettömän typerää. Luulisi, että saman ajan olisi saanut käytettyä vähän järkevämminkin.
No joka tapauksessa, jätä ap se mummolassa käynti nyt muutamaksi kuukaudeksi väliin. Jos mummu teitä pyytää sinne tai haluaa kylään, ota asia puheeksi ja sano kauniisti, että lapsellasi on paha olo kun haluaisi olla mummunsa seurassa ja lapsesta tuntuu, ettei mummu halua olla lapsesi kanssa vaan ainoastaan muiden sirkkuliisan. Ja että josko ensi kerralla nähtäisiin sitten vain kahdestaan. Kerro myös, että olivat olleet päiväkodissa huolissaan kun lapsi oli siellä puhunut että mummolassa tulee paha mieli. Monesti vanhemmat ihmiset säikähtävät kunnolla, kun selviää että vallan viranomaistaholle on asiasta kielinyt tieto.
Ja jos mummu ei pyydä teitä kylään tai halua tulla teille... noh, voit sitten ihan hyvillä mielin haistattaa koko akalle pitkät paskat ja nähdä kerran vuodessa jouluna, jos silloinkaan.
Millaiset välit sulla on sirkkuliisan äitiin? Olisko hänestä apuja takomaan mummulle jokunen järjellinen ajatus kalloon?
kyllä minäkin vähentäisin käytännössä yhdessäolon mummon kanssa minimiin. Kun mummo tulee käymään, huolehdi, että voit koko ajan itse olla lapsesi kanssa. Puhukoon mummo miehesi kanssa, sinä ja lapsi puuhaatte muuta siinä sivussa. Jos mummo alkaa ihmetellä, sanot, mitä päiväkodissa on sanottu - joillekin ihmisille menee asiat jakeluun vasta, kun joku ns. ulkopuolinen asiantuntija on jotain mieltä. Lapselle voit sanoa, miten toimitaan tasapuolisesti ja että kaikki aikuisetkaan ei sitä osaa, vaikka pitäisi. Jos lapsi kotona ja päiväkodissa on onnellinen, ei tuo maailman ongelmista isoimpia ole. Se kyllä vähän särähti, että lapsi on niin kiltti ja hyväntahtoinen koko ajan - kaunista toki, mutta vähän epärealistista. Pidäthän huolen, että saa purkaa myös pahan olonsa, korosta, että kaikki tunteet ovat normaaleja.
Todella mystistä että pieni lapsi tarhassa selittää kovin usein miten kamala mummo on.
Minkä ikänen tämä lapsi olikaan? Kaukana on koulukypsyys.
[/quote]
mummun, joka eristi lasta kahdesta muusta lapsenlapsestaan, solvasi äitiä lapselle ja lasta äidille, plus muunkaltaista henkistä väkivaltaa.
Lapsen ollessa 5-vuotias katkaisi äiti yhteydet isoäitiin.
Nyt lapset ovat 10-v,lapsi,joka eristettiin muista lapsenlapsista, on terve, näillä hahdella muulla diagnoosit, joskaan en puutu tässä sen enempää siihen,mitkä muut tekijät,kuin mummon käytös olisi voinut vaikuttaa näiden 2n lapsen diagnooseihin.
HEidän seuransa ei kuulosta siltä, että sillä olisi suotuisia vaikutuksia lapsen kehitykseen. Sellaiset ihmiset, jotka haittaavat lapsen hyvinvointia, voi heivata taka-alalle, niin surullista kuin se onkin. KAikilla ei ole sitä kivaa mummoa, valitettavasti.
Et sä ainakaan tuon tekstin perusteella ihan täydellä pakalla pelaa.
Jos on anopin kanssa noin vaikeaa, mitä työnnät muksuasi sinne? Hoida itse, kun kerran muksu on päiväkodissakin.