vanhempani erosivat melkein 20 vuotta sitten

mun äiti on pikkuhiljaa päässyt yli erostaan isäni kanssa vuonna 1998... Ei edelleenkään osaa kyllä suhtautua isääni neutraalisti.



Tai sitten dementia tuli mullakin mieleen, voisiko olla sitä ap:n äidillä?

hänen isällään oli alzheimer...



On se kumma kun ei pääse katkeruudesta yli vaan hukkaa aikaansa tuollaiseen. Kumma juttu miten oma elämä ei muuttunutkaan sen onnellisemmaksi, vaikka pääsi isästäni eroon.



Raskasta kuunneltavaa ja seurattavaa.



ap

se voi antaa äidillesi lisävuosia järjellisenä olentona.

jotenkin tiedän jo miten ottaa asian vastaan...



ap

ja ei tarvi koko ikäänsä asioita rääpiä.

tiedätkö, ennen vanhaan, oikeastaan 70-luvulle saakka hyvin monet menivät erittäin nuorena naimisiin, moni heti kun täytti sen 18-v.

Eroaminen oli suuri synti ja häpeä aina 70-luvulle saakka ja monen mielestä vielä 80-luvullakin, joillekin jopa tänä päivänä.

Kun menet lapsena naimisiin on hyvin mahdollista että sinä tai puolisosi kasvattekin täysin erilaisiksi ihmisiksi mitä silloin nuorena oltiin.

Pelkkä avioliitosta huolenpito ei silloin aina auta. Ja eronkin jälkeen vanhanaikainen kasvatus ja arvomaailma voi todella tehdä sen, että katkeruus valtaa mielen ja kestää läpi elämän.

Sitä on meidän sanotaanko nelikymppisten ja nuorempien vaikea ymmärtää, mutta monelle vanhemmalle ihmisille se on täyttä totta.

Mutta hoida sinä liittosi, se kannattaa aina :)

Kannattaa hoidella liittonsa hyvin niin ei tarvi erota ja ei tarvi koko ikäänsä asioita rääpiä.

Myös heillä erosta 20 vuotta.

äitini on alkanut soitta isälleni haukkumapuheluita, joissa syyttää isää elämänsä pilaamisesta. Voi hyvää päivää.

tiedätkö, ennen vanhaan, oikeastaan 70-luvulle saakka hyvin monet menivät erittäin nuorena naimisiin, moni heti kun täytti sen 18-v.

Eroaminen oli suuri synti ja häpeä aina 70-luvulle saakka ja monen mielestä vielä 80-luvullakin, joillekin jopa tänä päivänä.

Kun menet lapsena naimisiin on hyvin mahdollista että sinä tai puolisosi kasvattekin täysin erilaisiksi ihmisiksi mitä silloin nuorena oltiin.

Pelkkä avioliitosta huolenpito ei silloin aina auta. Ja eronkin jälkeen vanhanaikainen kasvatus ja arvomaailma voi todella tehdä sen, että katkeruus valtaa mielen ja kestää läpi elämän.

Sitä on meidän sanotaanko nelikymppisten ja nuorempien vaikea ymmärtää, mutta monelle vanhemmalle ihmisille se on täyttä totta.

Mutta hoida sinä liittosi, se kannattaa aina :)

Kannattaa hoidella liittonsa hyvin niin ei tarvi erota ja ei tarvi koko ikäänsä asioita rääpiä.

Pysymällä yhdessä. Säälittävää, mut kumpikaan ei uskalla tehdä päätöstä erosta.