Naamioiduin eilen shoppausreissulle Espootyyliin.

Minulla on työn vuoksi laadukkaita, tyylikkäitä vaatteita mutta en koskaan käytä niitä vapaa- ajalla. Viikonlopputyylini on ulkoiluhousut, vaelluskengät ja melkein puhdas teepaita (puhtaat säästyvät). Olen 54v akka. 

Nyt kokeilin tehdä shoppaukseni vähän siistimmässä asussa joten pesin tukkani (valmiiksi Espoohtava sileä polkka omassa värissä koristettuna platinanvalkoisilla harmaantumisalueilla), puin leveälahkeiset greiget housut, kivan kesäneuleen ja siistit citylenkkarit. Marimekon logoton laukku olalle ja a vot! 🤣

Heti bussissa vanha setä arasti kysyi minulta neuvoa päästäkseen määränpäähänsä. Olin selvästi helposti lähestyttävän näköinen. 

Kirppiksellä juttelin pitkään tuntemattoman tädin kanssa kirjoista, en tosin ostanut hänen suosittelemaansa Pattersonia. 

Sama kaava toistui koko reissun ajan, minulle rupateltiin, annettiin tietä, kiitettiin kohteliaasti kun väistin tai pidin ovea... 

Espootyyli ilmeisesti yhdistyy jotenkin oletukseen ettei ihminen voi olla läpeensä sivistymätön moukka tai omaa huonoja käytöstapoja. 

Tänään olen sujahtanut takaisin omiin nahkoihini mutta ehkä kokeilen huvikseni Espoolaistaa tyyliäni hieman jos se saa ihmiset olettamaan että olen mukava. 😁