Onko teillä säilynyt luottamus muihin ihmisiin?

Ei. Kehenkään en luota täysin. Joihinkin vain vähän enemmän mitä toisiin.

T.Kelaloinen

Kumppaniini luotan tietyissä asioissa lähes sata prosenttisesti. Hän voi pettää vaikka toisen naisen kanssa, mutta muuten luotan häneen kyllä lähes 100%. Osui vaan niin se suodattimeen muiden ihmisten kanssa taannoin, että en luota enää yhteenkään muuhun ihmiseen.

Luotan pieneen ryhmään. En toki avaudu hirveän syvällisesti mistään, ei ole tarpeen. Koen että luottamuksen kuuluukin syvetä hitaasti. 

En todellakaan kaikkiin luota mutta en myöskään ole paranoidinen.

Kasvata itsetunto. Älä ole typerä pelkuripersu, joka ahdistuu kaikesta. 

En luota kehenkään sinisilmäisesti, mutta kyllä jotkut ihmiset ovat luottamisen arvoisia.

Jos et luota kehenkään, niin eikö se tarkoita vain sitä, ettet luota itseesikään eikä sinuun ole luottamista?

Vierailija kirjoitti:

En luota kehenkään sinisilmäisesti, mutta kyllä jotkut ihmiset ovat luottamisen arvoisia.

Jos et luota kehenkään, niin eikö se tarkoita vain sitä, ettet luota itseesikään eikä sinuun ole luottamista?

Älykäs ihminen ymmärtää ettei itseensäkään kannata 100% luottaa😏

Valtava ongelma. Koko aikuiselämä (20 vuotta) mennyt asian korjaamiseen ja sittenkin on vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En luota kehenkään sinisilmäisesti, mutta kyllä jotkut ihmiset ovat luottamisen arvoisia.

Jos et luota kehenkään, niin eikö se tarkoita vain sitä, ettet luota itseesikään eikä sinuun ole luottamista?

Älykäs ihminen ymmärtää ettei itseensäkään kannata 100% luottaa😏

Kerro toki, älykäs, miksi.

Kyllä on. Enimmäkseen luotan ihmisiin, eikä ole tarvinnut juurikaan pettyä.

Sinisilmäinen en kuitenkaan ole. 

Kyllä se luottamus kärsi valitettavasti eräiden ihmisten toimien johdosta. Luottamusta on rakennettu uudelleen takaisin kaukana heistä joihin ei voi luottaa. Ajattelin, että naristisesti käyttäytyvää ihmistä ei voi voittaa. Piti olla luja ja kerätä todisteet ja jaksaa viedä asioita eteenpäin ja omaa elämää eteenpäin. Tiedän, että minusta kerrotut juorut ja valheet elävät yhä ehkä jossain määrin. Mutta se ei lopulta tuhonnut elämääni kokonaan ja oikeastaan ihmiset, jotka lähti siihen mukaan näyttää nyt aika pelleiltä. Yrittävät jotkut nyt muka, että välit on ok, ei ole. Jos valitsi olla väärän puolella niin siellä pysyköön. 

Vierailija kirjoitti:

Kumppaniini luotan tietyissä asioissa lähes sata prosenttisesti. Hän voi pettää vaikka toisen naisen kanssa, mutta muuten luotan häneen kyllä lähes 100%. Osui vaan niin se suodattimeen muiden ihmisten kanssa taannoin, että en luota enää yhteenkään muuhun ihmiseen.

Sama täällä. Tietyllä tapaa mietin, kariutuuko suhde pelkoni takia, koska en voi 100 % luottaa ja heittäytyä rakkauden vietäväksi. Ennemmin sanoisin, etten voi luottaa elämään: puolisoni voi pettää, jättää tai kuol la, enkä voi jäädä tyhjän päälle ja luottaa hänen tuloihinsa (minulla on pienemmät tulot, ja hänellä vakaa ura ja tulot), vaan minulla täytyy olla omat rahat. Periaatteessa voisin vaikka luottaa kaikki rahani hänelle, mutta miksi tekisin niin?

Olen kerran nuoruudessa ollut onnellinen, mutta sitten matto vedettiin jalkojeni alta ja kaikki olikin valhetta. Sen jälkeen en ole antanut itseni olla onnellinen.

On säilynyt eikä luottamuspula näin ollen ole ongelma. En tietenkään luota kaikkiin ihmisiin, koska ihmisiä riittää joka lähtöön.

Nykyään en luota enää kehenkään. Kaikki ajavat vain omaa etuaan.

Sama. Tuntuu myös että ihmisten mieliala vaihtelee kauheasti. Löytyykö yhteinen sävel.

On luottamus. Jos antaa ikäville ihmisille vallan ohjakset oman päänsä sisällä, niin siinä sitten pilaa oman elämänsä. Olen itsekin kohdannut ikäviä ihmisiä elämäni varrella, mutta niin olen tutustunut hyviinkin ihmisiin. Katkeruus ei johda mihinkään hyvään. Ainoa häviäjä olet silloin sinä itse.

Ne joihin olen pettynyt, on kyllä jääneet pois elämästäni. En puhu heistä pahaa tms. vaan suljen heidät pois vaikutuspiiristäni.