Mikä on paras suomalainen biisi kautta aikojen?
On tietysti vaikea sanoa vain yhtä kun se vaihtelee esim myös mielenlaadun mukaan. Yksi keskeinen tekijä tietysti suomalaisessa musiikissa on melankolisuus ja tarve tuoda lohtua. Sanotaan että kotimainen suomalainen tarinan kerronta suomenkielellä osuu tunteisiin paremmin kuin vieraskieliset kappaleen sanoitukset jotka monesti ovatkin esim oivaltavuuden sijaan hyvin yksinkertaisia kertosäkeitä joilla tavoitellaan ns korvamatoja ja sitä että biisit saisivat mahdollisimman paljon kuulijoita ja sitä kautta rahaa talliin.
Yksi suosittu suomalainen kirjailijakin totesiaikanaan osuvasti: "Rakkauteni suomenkieleen on tuominnut minut ikuiseen köyhyyteen".
Oma suosikkini on Apulanna valot pimeyksien reunoilla siitä syystä että se sukeltaa väkisin niin syvälke aina että on vaikea edes valehdella olevansa väärässä kun kyyneleet silmäkulmissa kertovat totuuden. Eli se koskettaa, liikuttaa aina sanoillaan ja melodiallaan.
Kommentit (10)
Hectorin Tuulisina öinä on aika korkealla omalla listallani. Olis voinut olla kansainvälinen hitti jonkun isomman ulkolaisen artistin repertuaarissa.
Ite tykkään punkista sillä se ravistelee maailmankatsomusta.
Eräs antiikiin kreikkalainenkin totesi jo aikanaan : "en koskaan ottaisi töihin ihmistä joka ei herää huomenna viisampana kuin tänään".
Varmaan joku Sibeliuksen sinfonioista.
Jostain syystä en ole ikinä tykännyt suomenkielisestä musiikista.
Triggeröityneet Persut: Halla-aho nuolee Mäkelän likaisen anuksen.
Hieno punk-ralli, mittaa 47 sekunttia enempää ei tarvita.
Peer Günt: I don't wanna be a rock'n'roll star
Siis suomenkielinen? Aika vaikea.
Sanotaan vaikka YUP:n Jos Helvetti on täynnä, Nurmion Sniidu Friidu, Röyhkän Paha Maa, Ismo Alangon Kun Suomi putos puusta, Daven Sirkus ja vaikka CMX:n Aura.
Poliisi pamputtaa taas