Kuinka lapsenne on oppinut luopumaan tuutista?

Oli reippaasti päälle kolmen kun alettiin katkoa tuteistä päät irti pikku hiljaa ja muutamia kertoja jätettiin ulos "pikkulinnuille" tms. Yritin myös tietoisesti olla antamatta tuttia päiväsaikaan,vain iltaisin ennen nukkumaan menoa sai tutin tai sitten jos jotain sellaista sattui, että kovasti oli tutin tarpeessa. Ja puhuttiin ja puhuttiin kuinka iso poika ei enää tuttia tarvitse jne.



Sitä "vieroitusta" kesti n. 2-3kk ja sitten vain kerran jätettiin se viho viimeinen tutti ulos ennen kauppareissua ja yllätys, se oli sieltä hävinnyt! Poika sai sitten valita kaupasta seuraavalla kerralla haluamansa lelun siitä hyvästä. Ja siihen se loppui.



Keskimmäinen vain luopui ihan itse, oli kyllä flunssainen ja tutin imeminen oli vaikeaa. Hän ei vaan enää sitä suuhun halunnut ja pari viikkoa tästä imaisi viimeisen kerran tuttia. Oli 2v1kk vanha.Oli siis ihanan helppoa hänen kohdalla!



Ja kolmas ei koskaan tuttia sitten syönytkään!

" siilivauvoille " kuusen juurelle. Esikolle luopuminen aiheutti enemmän itkua, kuopuksella itkua ei ollut käytännössä ollenkaan. Helposti meni.

Itsellekin maistuu joka kesa parit tuutit, ja jos menen ulkomaille ostan joka paiva sitruunatuutin, ne on niin ihania, eika niita mun asuinmaasta saa, eika kai Suomestakaan.

Yleensä kun tuutti loppuu, kinutaan uutta. Olen kuitenkin rajoittanut sen max yhteen, helteillä kahteen päivässä. Ei pelkällä tuutilla voi elää.