Onko 6 800 € sopiva korvaus, kun menettää näön toisesta silmästään?
Viittaan nyt tähän ampumahiihtäjä Arttu Heikkisen metsästysonnettomuuteen, jossa hän ampui vahingossa kummisetäänsä niin että tämä menetti näön toisesta silmästään: https://yle.fi/a/74-20241913
Mistä summasta sinä olisit valmis elämään koko loppuikäsi yksisilmäisenä?
Kommentit (18)
Kyllä vaatisi enemmän rahaa. Tuosss menee syvyysnäkö enkö voisi tehdä töitäni eli menettäisin tuloni.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä vaatisi enemmän rahaa. Tuosss menee syvyysnäkö enkö voisi tehdä töitäni eli menettäisin tuloni.
Syvyysnäön menettäminen on varmaan useimmille isompi ongelma kuin näkökentän kaventuminen, mikä on tietysti ikävää sekin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä vaatisi enemmän rahaa. Tuosss menee syvyysnäkö enkö voisi tehdä töitäni eli menettäisin tuloni.
Moni harrastus ja vapaa-ajanviettotapa muuttuu myös mahdottomaksi tai ainakin paljon vaikeammaksi. Koitapa vaikka leikkiä lasten kanssa jotain vähänkin liikunnallisia leikkejä, kun käytössä on vain 1 silmä. Ja normaalinäköisenäkin hirvittää välillä kävellä kaikkien wolttikuskien ja skuuttiteinien keskellä, jotka suhahtaa hurjaa vauhtia ohi niin läheltä että pahaa tekee.
Mulla just muutama kuukausi sitten tuli toiseen kenttään näkökenttäpuutos. Jo se vaikeuttaa elämää niin ettei 6800 e korvaa menetyksiä. Esim. meni ajokortti eikä julkinen täällä juuri toimi.
On halpa hinta kyllä. Korvauksen pitäisi olla 10-15 -kertainen. Plus päälle kaikki muut mitä tuo aiheuttaa. Mahdollisesti esimerkiksi työkyvyttömyys. Ja elämänsä aikana esimerkiksi lasisilmät jne.. sairaanhoitokulut. Vakuutukset tällaisia varten.
https://www.iltalehti.fi/muutlajit/a/4551dd71-a861-4e6b-8aff-634e1af6f7…
Arttu Heikkinen on röyhkeä mies!
Vaatii kaikkien syytteiden ja vahingonkorvausten mitätöintiä.
Ihan sama vaikkei koskaan kilpailisi! Suomi ei häntä tarvitse!
Vierailija kirjoitti:
On halpa hinta kyllä. Korvauksen pitäisi olla 10-15 -kertainen. Plus päälle kaikki muut mitä tuo aiheuttaa. Mahdollisesti esimerkiksi työkyvyttömyys. Ja elämänsä aikana esimerkiksi lasisilmät jne.. sairaanhoitokulut. Vakuutukset tällaisia varten.
Ei ole tässä tapauksessa mennyt työkyky eikä tarvittu silmäproteesia.
Mulla on hoitovirheen vuoksi toisesta silmästä kaventunut näkökenttä niin, että en näe oikealle puolelleni ollenkaan. Syvyysnäköä ei myöskään ole. Voin kertoa, että arkielämä on hyvin haastavaa. Jalkakäytävillä äänettömästi suhaavat sähköpotkulautailijat ja -mopoilijat, kännykkäänsä kävellessä tuijottavat ihmiset ja aikuisen väistämistä odottavat kovaa vauhtia ajavat lapsipyöräilijät. En voi lenkkeillä maastossa, ajaa pyörällä tai juosta. Talvella kun on lumi maassa, en käytännössä erota mitään maan muotoja, vaan joudun kulkemaan sokkona.
Odotan tietoa potilasvakuutuksesta korvattavasta pysyvästä haitasta ja todella toivon, että se on enemmän kuin 6800 €. Mulla on elämä monelta osin pilalla ja täysin arkiset asiat (kuten pyörällä ajo tai juokseminen) poissuljettuja.
Laporadio hommiin mikroskooppia tiiraamaan siihen riitää yksi silmä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla just muutama kuukausi sitten tuli toiseen kenttään näkökenttäpuutos. Jo se vaikeuttaa elämää niin ettei 6800 e korvaa menetyksiä. Esim. meni ajokortti eikä julkinen täällä juuri toimi.
mihis sun ajokorttis meni? Itse en näe toisella silmällä mitään ja ajokortti on, mitään yhdistelmäkorttia en saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä vaatisi enemmän rahaa. Tuosss menee syvyysnäkö enkö voisi tehdä töitäni eli menettäisin tuloni.
Moni harrastus ja vapaa-ajanviettotapa muuttuu myös mahdottomaksi tai ainakin paljon vaikeammaksi. Koitapa vaikka leikkiä lasten kanssa jotain vähänkin liikunnallisia leikkejä, kun käytössä on vain 1 silmä. Ja normaalinäköisenäkin hirvittää välillä kävellä kaikkien wolttikuskien ja skuuttiteinien keskellä, jotka suhahtaa hurjaa vauhtia ohi niin läheltä että pahaa tekee.
Höpö höpö.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on hoitovirheen vuoksi toisesta silmästä kaventunut näkökenttä niin, että en näe oikealle puolelleni ollenkaan. Syvyysnäköä ei myöskään ole. Voin kertoa, että arkielämä on hyvin haastavaa. Jalkakäytävillä äänettömästi suhaavat sähköpotkulautailijat ja -mopoilijat, kännykkäänsä kävellessä tuijottavat ihmiset ja aikuisen väistämistä odottavat kovaa vauhtia ajavat lapsipyöräilijät. En voi lenkkeillä maastossa, ajaa pyörällä tai juosta. Talvella kun on lumi maassa, en käytännössä erota mitään maan muotoja, vaan joudun kulkemaan sokkona.
Odotan tietoa potilasvakuutuksesta korvattavasta pysyvästä haitasta ja todella toivon, että se on enemmän kuin 6800 €. Mulla on elämä monelta osin pilalla ja täysin arkiset asiat (kuten pyörällä ajo tai juokseminen) poissuljettuja.
Miltä se niinku sinusta mailma näyttää kun ei ole syvyysnäköä? Minullakaan ei ole enkä tiedä miltä täällä normaalisti pitäisi näyttää. Maastosssa liikkuminen onnistuu ihan normaalisti ja kaikki muukin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on hoitovirheen vuoksi toisesta silmästä kaventunut näkökenttä niin, että en näe oikealle puolelleni ollenkaan. Syvyysnäköä ei myöskään ole. Voin kertoa, että arkielämä on hyvin haastavaa. Jalkakäytävillä äänettömästi suhaavat sähköpotkulautailijat ja -mopoilijat, kännykkäänsä kävellessä tuijottavat ihmiset ja aikuisen väistämistä odottavat kovaa vauhtia ajavat lapsipyöräilijät. En voi lenkkeillä maastossa, ajaa pyörällä tai juosta. Talvella kun on lumi maassa, en käytännössä erota mitään maan muotoja, vaan joudun kulkemaan sokkona.
Odotan tietoa potilasvakuutuksesta korvattavasta pysyvästä haitasta ja todella toivon, että se on enemmän kuin 6800 €. Mulla on elämä monelta osin pilalla ja täysin arkiset asiat (kuten pyörällä ajo tai juokseminen) poissuljettuja.
Miltä se niinku sinusta mailma näyttää kun ei ole syvyysnäköä? Minullakaan ei ole enkä tiedä miltä täällä normaalisti pitäisi näyttää. Maastosssa liikkuminen onnistuu ihan normaalisti ja kaikki muukin.
Mulla tämä näkövamma tuli päälle viiskymppisenä, niin ei tän ikäinen enää oikein sopeudu tuohon, että kolmiulotteisuus katoaa. Olen silmälääkäreiden kanssa keskustellut aiheesta ja sanoivat, että jos on esim. lapsesta asti ollut ilman syvyysnäköä tai se muutos tapahtuu nuorena, niin siihen kyllä sopeutuu ja esim. ajokortinkin saa ja voi ajaa. Tämän ikäisenä sopeutuminen on paljon vaikeampaa. Mulla on tilanne ollut nyt 2 vuotta tällainen ja käytännössä minkäänlaista sopeutumista ei ole tapahtunut.
Maastossa liikkumisen ainakin itselläni tekee hyvin haastavaksi se, että en erota korkeusvaihteluita ja etäisyyksiä. En erota, jos maassa on esim. joku kuoppa tai nousu. Samoin esim. kauppakeskuksissa on usein jotain lattioiden kallistuksia, joita ei ole merkitty mitenkään, niin mä en erota sellaisia ja yhtäkkiä, kun jalan alla onkin tyhjää, niin nenälleenhän siinä menee.
En erota myöskään rappusissa askelmia muuta kuin viivoina. Ylöspäin ei haittaa, mutta alaspäin meneminen on vaikeaa. Ilman syvyysnäköä, ihminen ei näe mitään kolmiulotteisena vaan ainoastaan kaksiulotteisena ja kyllä se on tosi iso muutos sellaiselle, jonka maailma on aiemmin ollut kolmiulotteinen. Tulhan joskus leffateattereihinkin 3D-lasitkin eli businessmaailmassa myös tajuttiin, että kolmiulotteisuus on merkittävä tekijä.
Itse sain vain 13900€ kun suun kautta otettava antibioottilääke tuhosi peniksen limakalvon ja aiheutti pysyvän hermovaurion 37 vuotiaana.
Aivan liikaa kun yhdellä silmälläkin pärjää hyvin
Syvyyden ja korkeuserot aistii myös sitä kautta, että pää liikkuu. Ei pelkästään kahden silmän ansiosta.
No ei. Yleensäkin nämä vahingonkorvaukset ruumiillisesta vammasta ovat Suomessa ainakin 90% liian alhaisia. Sanoisin, että silmästä pitäisi saada jo uusi omakotitalo, jonka ratkaisuissa silmän puuttuminen on huomioitu.
Tässä toivottavasti toimiva linkki: https://yle.fi/a/74-20241913